tiistai, 26 marraskuun

Kartan avulla yritykset näkevät, missä uuden sähköliittymän saaminen on vaikeaa verkkojen tukkoisuuden takia. Sillä on merkitystä, kun tuotantolaitokselle etsitään sijaintipaikkaa.

Espoon Kolmirannan uusi sähköasema lisää jakeluverkkojen kapasiteettia luoteis-Espoon ja Kirkkonummen Veikkolan alueella. Kuva: Markku Rantala / Yle

Eduskunnan käsittelyyn on tulossa loppuvuoden aikana sähkömarkkinalain muutos, joka tuo sähköverkkoyhtiöille velvollisuuden kertoa tarkemmin, miten paljon kapasiteettia niiden jakeluverkoissa on tarjolla.

Sähkö ei siis ole loppumassa, ainoastaan jakeluverkkojen välityskyvyn rajat tulevat osassa Suomea vastaan.

Sähkönjakeluyhtiöistä Caruna ja Elenia julkaisevat jo nettisivuillaan kapasiteettikarttaa.

Kaikissa EU-maissa lähes samanaikaisesti käyttöön tulevien karttojen toivotaan helpottavan vihreän siirtymän yrityksiä löytämään sijoituspaikkaa tuotantolaitoksilleen, vaikka toisesta EU-maasta.

Keski-Euroopassa sähköverkot ovat ruuhkautuneet pahasti.

Se voi lisätä puhtaan siirtymän investointeja Suomeen, esimerkiksi datakeskuksia, sähkövarastoja ja vihreän vedyn tuotantoa.

Uusien tuotantolaitosten, akkuvarastojen ja jopa ajoneuvojen nopeiden latausasemien avaamista hidastaa se, että esimerkiksi Alankomaissa verkkoliittymien saamista voi joutua odottamaan pitkään, tai sitä ei saa lainkaan.

Ongelmia on myös muualla Euroopassa, esimerkiksi Saksassa.

– Alankomaissa ja Itävallassa on vaikea tilanne, kun verkkokapasiteetti on loppumassa kesken. Suomessa tilanne on vielä hetken aikaa parempi, sanoo johtava asiantuntija Ina Lehto Energiateollisuus ry:stä.

Nebiuksen datakeskuksessa Mäntsälässä on yksi Euroopan tehokkaimmista kaupallisista supertietokoneista. Samalla keskus on suuri sähkönkuluttaja. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Myös Suomesta löytyy jo alueita, joiden sähköverkkoon ei voida helposti liittää uusia runsaasti sähköä kuluttavia teollisuuslaitoksia. Pelkästään Carunan alueella ongelmia on Joensuussa, Hyvinkäällä, Salossa ja Espoossa.

Kapasiteettipulan takia esimerkiksi Joensuussa joudutaan sähköverkkoihin investoimaan 15 miljoonaa euroa seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Se tarkoittaa kaupungin läpi kulkevan uuden sähkölinjan rakentamista.

– Tämä todennäköisesti tulee herättämään paikallisesti keskustelua, mutta sähkölinja on välttämätön, pohtii asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sähkönjakeluyhtiö Carunasta.

Kartasta käy myös ilmi, että länsirannikolla uusien aurinko- ja tuulivoimaloiden liittämistä verkkoon joudutaan rajoittamaan. Jakeluverkon laajennustyöt ovat alkamassa Hangossa.

– Sinne on tulossa suuri aurinkovoimala, jonka tarpeisiin verkkoa tullaan laajentamaan.

Sähkön jakeluverkkoihin miljardien investoinnit

Euroopan sähköteollisuutta edustava järjestö Eurelectric laskee, että jakeluverkkojen parantaminen vihreän siirtymän mahdollistamiseksi vuoteen 2050 mennessä maksaa jokaiselle EU:n kansalaiselle vuodessa noin 150 euroa.

Vuosittainen investointitarve on Eurelectrin mukaan 55 – 67 miljardia euroa.

Suomen sähkönjakeluverkkojen osalta vuosittainen investointitarve on noin 1,2 miljardia euroa, jos tavoitteena on hiilineutraalius ja uusiutuvan energian tuotannon merkittävä kasvu vuoteen 2040 mennessä.

Sähkönjakeluverkkoihin on investoitu energiateollisuuden mukaan tähän asti vuosittain noin 800 miljoonaa euroa, mutta osa sähköverkkoyhtiöistä on ilmoittanut karsivansa investointeja Energiaviraston uuden valvontamallin takia. Sillä pyritään pitämään sähkön siirtomaksut kohtuullisena.

– Investointeihin on valitettavasti tulossa laskua, sanoo Ina Lehto.

Kuvassa Eurelectricin arvioita muutamien EU:n jäsenvaltioiden alueella olevien sähkön jakeluverkkojen vuosittaisesta investointitarpeesta, jotta uusiutuvan energian tuotantoon liittyvät tavoitteet ja hiilineutraalius voivat toteutua vuoteen 2040 mennessäLähde: Eurelectric
Euroopan sähköteollisuutta edustavan Eurelectricin arvio muutamien jäsenmaiden sähkön jakeluverkkojen vuosittaisesta investointitarpeesta.

Energiateollisuus ry:n edunvalvontajohtaja Joona Turtiainen muistuttaa, että puhtaan energian tulevasta kasvusta on merkittävä apu Suomen kansantalouteen, mutta se edellyttää jakeluverkkojen kapasiteetin vähintään kaksinkertaistamista.

Älykkäässä sähköverkossa ohjataan autojen ja akkujen latausta

Paineita jakeluverkkojen investointeihin vähentää, jos kulutushuippuja voidaan leikata esimerkiksi energiavarastojen ja nopeasti muuttuvan teollisuuden tuotannon avulla.

Se tarkoittaa akkuvarastoja jopa kotitalouksiin ja taloyhtiöihin, ja älyä ohjaamaan sähkölämmitystä sekä sähköautojen latausta niin, että kaikki autot eivät lataudu samanaikaisesti.

Merkittäviä joustomahdollisuuksia on myös sähköllä tehtävän kaukolämmön tuotannossa.

– Kulutusjoustolla on vaikutusta jakeluverkoston investointitarpeisiin, mutta silti kapasiteettia täytyy kasvattaa merkittävästi, pohtii Ina Lehto.

Jaa.
Exit mobile version