Saksassa liittokansleri Olaf Scholzin sosiaalidemokraattien, vihreiden ja liberaalidemokraattien hallituskoalitio kaatui keskiviikkoiltana.
Scholz erotti hallituksesta valtiovarainministeri Christian Lindnerin, joka edustaa liberaalidemokraatteja (FDP). Sen myötä kaikki FDP:n ministerit ilmoittivat eroavansa hallituksesta.
Scholz syyttää hallituskoalition kaatumisesta Lindneriä, koska tämä ehdotti uusien vaalien pitämistä ensi vuoden alussa. Scholz ei suostunut ehdotukseen.
Lindnerin tilalle Saksan liittohallitukseen nousee Scholzin taloudellinen neuvonantaja ja apulaisvaltiovarainministeri Jörg Kukies.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Minna Ålander vastaa viiteen kysymykseen Saksan tilanteesta.
1. Mistä hallituksen ongelmat johtuvat?
Lisäksi Saksan hallituskoalition kannatus on surkealla tasolla.
Kolmen puolueen kannatusprosentti on yhteensä noin 30 prosenttia, kertoo muun muassa Der Spiegel -lehti.
Saksan taloustilanne on vaikea. Valtion tämän vuoden budjetissa on 12 miljardin euron aukko, ja se kasvaa 13,5 miljardiin euroon ensi vuonna.
Suomen ensi vuoden arvioitu 12,2 miljardin alijäämä budjetissa on lähes saman suuruinen Saksan kanssa, vaikka Saksa on paljon suurempi maa.
Saksassa perustuslakiin on kirjattu, että budjetin pitää olla tasapainossa, eikä maata saa rahoittaa velalla, Ålander selittää ja lisää:
– Saksalla on inflaation kanssa huono historia, mikä on tämän taustalla.
Inflaatio ja työttömyys vaikuttivat natsismin nousuun 1930-luvulla, minkä takia niitä pelätään Saksassa.
Hallituskoalitio ei ole löytänyt yhteistä säveltä nykyisen taloustilanteen ratkaisemiseksi. Vuonna 2021 koottu hallituskoalitio on ollut riitainen alusta asti.
– Puolueilla on ollut poliittisesti erilaiset ja joustamattomat tavoitteet, Ålander kiteyttää.
2. Mikä on liittokansleri Scholzin asema?
Sosiaalidemokraatteja edustavan Scholzin asema on huono.
Liittokansleri on sanonut järjestävänsä hallituksen luottamusäänestyksen 15. tammikuuta. Scholz todennäköisesti häviää sen, Ålander arvioi. Siinä tapauksessa Saksa järjestää uudet parlamenttivaalit.
Oppositiopuolueen kristillisdemokraattien (SDU) johtaja Friedrich Merz on vaatinut Scholzia järjestämään luottamusäänestyksen heti.
Cholz ja Merz keskustelevat asiasta vielä torstaina.
Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier sanoi torstaina, että hän on valmis hajottamaan parlamentin.
Nyt odotamme tietoa luottamusäänestyksestä ja mahdollisista ennenaikaisista vaaleista, Ålander sanoo.
3. Mihin mahdollinen luottamusäänestys vaikuttaa?
Jos ja kun Scholzin hallitus häviää äänestyksen, tulee ennenaikaiset liittopäivä- eli parlamenttivaalit. Ja ne näillä näkymin voittaisi kristillisdemokraatit.
Silloin puolueen puheenjohtajasta Merzistä tulisi todennäköisesti uusi liittokansleri, koska kristillisdemokraatit on suosituin puolue.
– Saksassa saatetaan saada uutta puhtia sotilaallisiin uudistuksiin ja Ukrainan tukemiseen, missä Scholz on ollut varovainen, Ålander sanoo.
4. Kuinka todennäköistä on, että suosittu, osin äärioikeistolaiseksi luokiteltu AfD nousisi hallitukseen?
– En pidä sitä kovin todennäköisenä, Ålander vastaa.
Thüringenin osavaltiossa AfD on määritelty äärioikeistolaiseksi.
Osittain perustuslain vastaista AfD:tä ei ole päästetty liittovaltion tasolla hallitusvastuuseen. Se on ollut Saksassa tähän asti tabu, Ålander kertoo.
Äärioikeiston päästäminen hallitukseen rikkoisi historian saneleman tabun, ettei äärioikeistoa päästetä valtaan. Esimerkiksi kristillisdemokraattien Merz on sanonut, ettei hän lähde hallitukseen liittovaltiotasolla AfD:n kanssa.
Silti osin äärioikeistolaiseksi luokiteltu puolue on hiljattain kasvattanut suosiotaan osavaltioiden tasolla.
– AfD saattaa päästä hallitukseen osavaltiotasolla, Ålander sanoo.
Tulevaisuudessa AfD:n tilanteeseen liittovaltiotasolla vaikuttaa sen kannatuksen taso, Ålander arvioi.
5. Mitä seurauksia Saksan hallituskriisillä voi olla Suomelle ja muulle Euroopalle?
– Koalition kaatuminen ei välttämättä ollut huono asia, Ålander sanoo.
Erityisesti hän nostaa esiin Ukrainan tuen, mihin vaikuttaa myös Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin viimeisten kuukausien päätökset.
– Ukrainen tuki on Suomenkin näkökulmasta hyvin keskeinen kiinnostuksen kohde, Ålander sanoo.
