Metsäteollisuuden päästöt voidaan jalostaa muoviksi ja polttoaineeksi. Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen kertoo, miten yhtiöitä kannustetaan miljardien sijoituksiin.
Metsäteollisuus päästää taivaalle 20 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä vuodessa. Nämä päästöt voisivat olla Suomelle voimavara, mutta nyt ne ovat ympäristöä kuormittava rasite.
Bioperäinen hiilidioksidi voitaisiin ottaa talteen ja jalostaa polttoaineeksi tai muoviksi sähkön ja vedestä valmistetun vedyn avulla. Samalla Suomi pääsisi lähemmäksi hiilineutraaliustavoitteitaan.
Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja luonnonvarakeskus Luken selvityksen mukaan hiilidioksidin talteenotossa ja jalostamisessa voisi olla miljardiluokan bisnesmahdollisuuksia.
Tämä edellyttäisi kuitenkin 35 miljardin euron investointeja vuoteen 2040 mennessä.
Tutkijat odottavat poliitikoilta ja metsäyhtiöiltä rohkeita toimia hiilidioksidibisneksen käynnistämiseksi.
Tässä jutussa ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) vastaa kahdeksaan kysymykseen aiheesta.
1. Mitä on tekeillä hiilidioksidibisneksen edistämiseksi?
– Hallitus valmistelee 140 miljoonan tukipakettia, jotta hiilidioksidin talteenotto hyötykäyttöön saadaan alkamaan. Ruotsissa kansalliset tuet ohjataan hiilidioksidin varastointiin Norjan merenalaisille öljykentille. Uskon, että Suomessa loikataan heti arvoketjuun. Huutokaupalla kilpailutetaan todennäköisesti sellaisia hankkeita, joissa korvataan fossiilisten raaka-aineiden käyttöä muoveissa, rakennusaineissa sekä meri- ja lentoliikenteen polttoaineissa synteettisillä hiilivedyillä, Mykkänen kertoo.
2. Minkä tyyppiset yhtiöt voivat hakea tukea?
– Lähtökohtana on se, että monenlaiset yritykset Suomessa. Se on yksi syksyllä pohdittava asia, että minkä kokoluokan hankkeisiin tähdätään. Jos tähdätään muutamaan isoon hankkeeseen, tekijät ovat todennäköisemmin leveämmillä hartioilla toimivia isoja yrityksiä. Jos yritetään sarjaa pienempiä hankkeita, siinä on ehkä pk-yrityksiä mukana.
3. Millaisella aikataululla tukipaketti etenee?
– Asetusta suunnitellaan syksyn aikana. Paketti on tarkoitus ottaa käyttöön ensi vuonna, mutta kansalliset toimet eivät tässä riitä, vaan ihan aikuisten oikeasti tarvitaan myös EU-tason toimia. Jos nähdään, että EU pitkäjänteisesti kannustaa, ja toisaalta tulee myös velvoitteita, se luo imua.
4. Miten EU:ssa suhtaudutaan hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen?
– Viime keväänä saatiin välivoitto, kun komissio tunnisti tiedonannossaan, että metsäperäisen hiilidioksidin hyötykäyttöä pitää tukea kannustimilla. Komission vuoteen 2040 tähtäävät 90 prosentin päästövähennystavoitteet 90-lukuun verrattuna eivät synny ilman massiivista hiilidioksidin sitomista savupiipuista talteen.
5. Miten miljardien investoinnit saadaan tapahtumaan?
– EU:sta tarvitaan yhtenäinen ja selvä kannustinkehikko. Sitä täydennetään kansallisella tukipaketilla, joka ei voi olla kovin antelias, mutta sen pitää olla olemassa alkuvaiheen riskinjaossa. Kannattavuus pitää saada kuntoon esimerkiksi päästökaupalla ja synteettisten polttoaineiden sekoitevelvoitteilla. Rahoitus kyllä löytyy, kun on kannattavia keissejä. Metsäteollisuuden yhtiöillä on hiilivirta käsissään. Ne ovat paljon vartioina siinä, kuinka paljon uskaltavat ottaa etukenoa ja riskiä, ennen kuin joku muu tekee saman.
6. Mikä kannustaa suurten riskien ottamiseen?
– Hallitus suunnittelee suurille vihreän siirtymän hankkeille verohuojennusmenettelyä, jossa on mahdollista vähentää investointikustannuksia yhteisöverosta. Sen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuonna.
7. Tuleeko lentämisestä kalliimpaa, jos siihen käytetään hiilidioksidista jalostettua synteettistä polttoainetta?
– Lennot kallistuvat todennäköisesti ainakin väliaikaisesti, kun EU nostaa asteittain synteettisten polttoaineiden osuutta lento- ja meriliikenteessä, mutta 10–20 vuoden aikana uudet puhtaat ratkaisut voivat tulla halvemmaksi kuin riippuvuus Venäjän tai Lähi-idän öljystä.
8. Mitä tapahtuu maantieliikenteessä?
– Nyt on laitettu lausuntokierrokselle laki uusiutuvan polttoaineen jakeluvelvoitteesta, johon on liitetty Suomen omana päätöksenä EU-minimiä korkeampi erillinen synteettisten vetypolttoaineiden velvoiteosuus. Se kannustaa investoimaan kierrätettyyn hiilidioksidiin ja vetyyn perustuviin suomalaisiin polttoaineisiin, joille tulee nyt myös Suomen tieliikenteeseen oma käyttöosuus tämän vuosikymmenen loppupuolella.
Teetkö kaikkesi luonnon ja ilmaston hyväksi, ministeri Kai Mykkänen?
