Oulussa Tuiran-mallissa kaikilla on nimetty omalääkäri, mutta pienet vaivat hoitaa vaihtuva lääkäri.
Omalääkärimallin käyttöön ottaminen Suomessa vielä tämän hallituskauden aikana on herättänyt ihmettelyä siitä, miten jokaiselle riittää oma lääkäri.
Etelä-Karjalan hyvinvointialuejohtaja Sally Leskisen mukaan Etelä-Karjalaan tarvittaisiin 70 lääkäriä lisää, jos kaikille halutaan omalääkäri.
Oulussa Tuiran terveysasema otti omalääkärimallin käyttöön ensimmäisenä Suomessa. Tuirassa lääkärit on saatu riittämään niin, että nimetyn omalääkärin sijaan vaihtuva lääkäri hoitaa pienet ja yksinkertaiset vaivat. Vaihtuvat, esimerkiksi vastavalmistuneet lääkärit voivat tehdä esimerkiksi luomien poistot.
Näin Tuiran pysyvämmillä omalääkäreillä on ollut aikaa alueen potilaille, jotka käyvät lääkärissä useammin vaikkapa pitkäaikaissairauden takia.
Mallin kehittäjä, Oulun yliopiston yleislääketieteen professori Juha Auvinen kertoo, että malli on kompromissi, jolla omalääkärimallia voidaan toteuttaa nykytilanteessa, jossa koko maassa on pulaa yleislääketieteen erikoislääkäreistä.
Auvinen on vakuuttunut, että lääkärit alkavat haluta töihin perusterveydenhuoltoon, kun potilaan ja lääkärin suhde paranee, hoito on vaikuttavampaa ja lääkärin työ on palkitsevampaa.
– Kun ei näe, miten hoito vaikuttaa, se turhauttaa yleislääketieteen erikoislääkäreitä ja erikoistuvia lääkäreitä. Vetovoimaa työhön lisää, kun potilas–lääkäri-suhde on jatkuvampi, arvioi Auvinen.
Vain joka kolmas Suomen lääkäreistä on yleislääketieteen erikoislääkäri.
Yksi lääkäri voisi hoitaa 1 200 potilasta
Julkisen perusterveydenhuollon omalääkärimallia ei ole vielä tarkasti olemassa.
Juha Auvinen arvioi, että yksi lääkäri voisi Suomessa pystyä hoitamaan 1 200 potilasta, kun virkatyössä oleva lääkäri käyttäisi koko työaikansa omiin potilaisiinsa.
Lääkärin vastuulla olevien potilaiden määrä voisi vaihdella väestön sairastavuuden ja ikärakenteen mukaan. Nuoren ja terveen väestön alueilla yhdellä lääkärillä voisi olla jopa 1 500 potilasta, mutta ikääntyneessä ja paljon sairastavassa väestössä 1 200 potilasta voisi olla yhdelle lääkärille liikaa.
Katso alla olevasta taulukosta, kuinka monta lääkäriä kullakin hyvinvointialueella pitäisi olla, jos heidän vastuullaan olisi alueen koko väestö.
Laskelmassa ovat mukana kaikki suomalaiset vuoden 2023 tilaston mukaan, eikä taulukko huomioi esimerkiksi työterveydessä tai yksityislääkärillä asiointia, mikä vähentää julkisen terveydenhuollon tarvetta.
Ei ole kiirettä eikä yhtä oikeaa tapaa
Auvinen rauhoittelee hyvinvointialueiden huolta siitä, että omalääkärimalli pitäisi saada toimimaan nyt heti. Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso on antanut tavoitteeksi vaalikauden lopun eli kevääseen 2027 mennessä.
Auvisen mukaan perusterveydenhuollon korjaaminen ei ole kallista: jokaisen suomalaisen saaminen omalääkärille maksaa 160 miljoonaa euroa, ja vastaanotolle pääsee kahdessa viikossa.
Ministeri Juuso ei ole halunnut tarkasti määritellä, miten omalääkärimalli pitää toteuttaa. Hän kertoo, että haluaa antaa työrauhan seurantaryhmälle, joka aloittaa työnsä ensi viikolla.
Kainuussa omalääkärimallia aletaan soveltaa vähitellen. Jos henkilö ei ole aiemmin käynyt perusterveydenhuollossa, silloin katsotaan, onko joku perheenjäsenistä käynyt, ja henkilö ohjataan perheenjäsentä hoitaneelle lääkärille.
Terveysasemalle voidaan perustaa moniammatillisia tiimejä, joissa on omalääkäreitä, omahoitajia ja esimerkiksi psykiatrisia sairaanhoitajia, psykologeja ja fysioterapeutteja.
Kiireettömässä terveysasiassa otetaan yhteyttä omahoitajaan, joka työskentelee omalääkärin työparina. Omahoitaja arvioi hoidon tarpeen ja tarvittaessa ohjaa henkilön omalääkärille. Hoitoon osallistuu tarpeen mukaan muita moniammatillisen tiimin jäseniä.
Jutussa on käytetty lähteenä haastattelujen lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön Omalääkäri 2.0 -selvityksen loppuraporttia vuodelta 2022.
