Metsäkeskuksen ylläpitämän luonnonhoitokortin suorittaa vuosittain noin 700 metsäammattilaista ja opiskelijaa. Se kuuluu alan opintoihin.
Elokuussa paljastunut, metsäkoneen aiheuttama raakkutuho Suomussalmen Hukkajoella ja sitä seurannut valtaisa mediakohu ovat pistäneet vauhtia metsäammattilaisten koulutusremonttiin.
Metsäkoulujen oppisisältöihin kuuluva luonnonhoitokortti muokataan uusiksi: etenkin uhanalaisten lajien tunnistusvaatimuksia lisätään. Nyt tunnistuskoe ei sisällä maa- ja vesieläimiä. On vain kasveja, puita ja pensaita, muun muassa rentukka, näsiä ja tammi. Kokeen 44 lajista pitää tunnistaa vähintään kahdeksan.
– Kokeeseen tulee lisää visuaalisuutta: kuvia ja karttatehtäviä. Pitää esimerkiksi tunnistaa metsäkuvista, mikä niistä on mahdollinen liito-oravan elinympäristö, kertoo luonnonhoidon johtava asiantuntija Riitta Raatikainen Suomen Metsäkeskuksesta.
– Ylipäätään eri eläinten elinympäristöjen tunnistusta lisätään. Raakkukuvia en voi luvata tässä vaiheessa.
Vesiensuojelusta löytyy mainintoja luonnonhoitokortin koulutusmateriaaleissa, mutta niukahkosti verrattuna muuhun. Suojavyöhykkeet mainitaan ja myös se, että kiintoaineksen kulkeutumista pienvesiin pitää ehkäistä ja puunkorjuussa vältetään purojen ja norojen ylityksiä.
Eläimistä mainitaan liito-oravat ja petolinnut lajiryhmänä, mutta ei vesieläimiä tai vesieliötä.
Metsäpomotkin pulpettiin
Metsäkeskuksen ylläpitämän luonnonhoitokortin suorittaa vuosittain noin 700 metsäammattilaista ja -opiskelijaa. Usein kortti on löydyttävä metsäkoneenkuljettajan tai toimihenkilön takataskusta alan töihin hakiessa.
Raatikainen kuitenkin korostaa, ettei luonto-osaamisvajetta ole vain metsäkoneenkuljettajissa, jotka ovat olleet pitkälti tikun nokassa raakkukohun aikana.
– Osaamista pitää laajentaa koko metsäsektorilla johtajasta metsäkoneenkuljettajaan ja metsuriin saakka.
Hukkajoen raakkuskandaalista Raatikainen sanoo, että se oli urakoitsijalta osoitus välinpitämättömyydestä luontoa kohtaan.
Raatikaisen mukaan ei voida ajatella, että koneenkuljettaja on yksin vastuullinen, vaan yritysten pitää resursoida paljon nykyistä enemmän metsätyömaiden suunnitteluun myös luonnon näkökulmasta. Konekuskin voi olla vaikea hoksata luontoriskejä esimerkiksi silloin, kun hän saapuu uudelle hakkuualueelle marraskuisen räntäpäivän jo pimetessä.
– Työnjohdon pitää ottaa enemmän vastuuta, mutta konekuskillakin pitää olla herätyskello päässä eli tietämystä tajuta, että nyt kone seis ja yhteys työnjohtoon.
Uusi kortti 2026
Metsäkeskuksella on tarkoitus käynnistää luonnonhoitokortin uudistustyö loppuvuodesta. Muutostarpeita kysytään muun muassa metsäalan oppilaitoksilta.
Nykymuotoisena luonnonhoitokortti on ollut vuodesta 2008, mutta sitä on ajoittain päivitetty. Metsäalan tutkintovaatimuksiin se on kuulunut useita vuosia. Uudistettu luonnonhoitokortti on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2026.
