Maakunnissa toimivat vientiyritykset ovat aiempaa enemmän riippuvaisia lähialueen toimivista lentoyhteyksistä. Kahdeksan kauppakamarin teettämän selvityksen mukaan suoraan lentoliikenneriippuvaisten yritysten liikevaihto oli viime vuonna 38 miljardia euroa .
– Lentoyhteydet ovat ainoa keino päästä maailmalle ja tekevät mahdolliseksi sen, että Suomi on kauppakumppani, pohtii toimitusjohtaja Paula Erkkilä Pohjanmaan kauppakamarista.
Eniten lentoyhteyksiä käyttävät yritysten johto sekä myynti- ja markkinointia tekevät henkilöt. Myös muualta Euroopasta tulevat asiakkaat haluavat yhä useammin vierailla tehtailla.
– Jos lentoyhteyksiä huononnetaan, sen seurauksena monet yritykset siirtävät yritystoimintaa muualle, jopa ulkomaille, sanoo toimitusjohtaja Antti Toivanen Pohjois-Karjalan kauppakamarista.
Selvitys tehtiin Keski-Suomen, Kuopion, Lapin, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Satakunnan, Tampereen ja Turun kauppakamarien alueilla.
Maakuntien lentoasemat Finavian riippakivi
Samaan aikaan valtion omistaman lentoasemayhtiön Finavian maakuntakentät tekivät viime vuonna 21 miljoonan euron tappion. Finavia ylläpitää Suomessa 20 lentoasemaa.
Aiemmin tappiollisten lentoasemien toimintaa on rahoitettu Helsinki-Vantaan tuotoilla. Koronapandemian jälkeen Suomen lentoasemien matkustajamäärä on jäänyt niin alhaiseksi, etteivät Vantaalla sijaitsevan lentoaseman tuotot siihen Finavian mukaan enää riitä.
Keskustelu lentoasemien lakkauttamisesta ja niiden palvelutason heikentämisestä ryöpsähtää ensi vuonna uudelleen, kun valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikenne 12 päivitetään.
– Hallitusohjelmassa on linjattu, että nykyinen lentoasemaverkosto säilytetään. Mutta omistajan näkökulmasta on olennaista panostaa innovatiivisten matkaketjujen rakentamiseen, sanoo omistajaohjausosaston päällikkö Maija Strandberg valtioneuvoston kansliasta.
Lentoasemat pysyvät Finavian omistuksessa ainakin vuoteen 2027 asti. Mikäli matkustajamäärät eivät lähde nousuun, ainakin osa kentistä saatetaan sen jälkeen sulkea tai yksityistää Enontekiön ja Lappeenrannan lentoasemien tapaan. Päätös tulee olemaan aluepoliittisesti vaikea.
Silloin kenttien osaomistajiksi voisi tulla maakuntia, yksittäisiä kaupunkeja ja jopa lentomatkustuksesta hyötyviä yrityksiä.
Valtio tukee nykyisin lentoliikennettä lentoasemille, joihin liikenne ei kannata markkinaehtoisesti. Mikäli kaikki tappiolliset lentoasemat säilyisivät Finavian omistuksessa, tukea tulisi maksaa myös lentoaseman ylläpitämiseen.
Tavoitteena on, että sekä lennot että lentoasemat olisivat kannattavia ilman ylimääräisiä tukia.
Mikäli jonkin kentän toiminta loppuisi, aiemmin kahdesta lähekkäin sijaitsevasta lentoasemasta vain toiselle olisi lentoja ja sieltä matkattaisiin toiseen maakuntaan eri kuljetusmuodoilla.
– Odottaisin, että Finavia, Finnair, VR ja yksityiset taksiautoilijat pystyisivät kehittämään matkaketjuja ja tietysti tarvitaan tätä tukevia digitaalisia ratkaisuja, sanoo Strandberg.
Ensi vuoden aikana määritellään kriteerit valtakunnallisesti tärkeille lentoasemille. Ne säilynevät jatkossakin Finavian omistuksessa.
Sähkölentokoneilla pienille kentille
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strand (r.) muistuttaa, että hyvät yhteydet Suomeen ja Suomesta ovat vientiyrityksille äärimmäisen tärkeitä.
Vähäliikenteisille kentille saavutettavuus voitaisiin turvata ensi vuosikymmenellä myös sähkölentokoneilla. Tällöin suuremmillta alueellisilta kentiltä voitaisiin lentää sähkölentokoneilla syöttöliikennettä lähialueen lentoasemille.
Esimerkiksi vielä kehitteillä olevan ruotsalaisen Heart Aerospacen 30-paikkaisen hybridilentokoneen odotetaan saavan EU:n lentoturvallisuusviraston EASA:n tyyppihyväksynnän vuonna 2028 ja konetyyppi voi aloittaa sen jälkeen kaupallisen lentoliikenteen.
– Uskon siihen, että nämä sähkölentokoneet tulevat ja että niillä voi lentää tulevaisuudessa niin lyhyitä matkoja kuin myös keskipitkiä matkoja, sanoo Joakim Strand (r.).
Matkailusta maakuntien lentoasemien pelastus
Rovaniemen lentoasema on yksi harvoista kannattavista lentoasemista Suomessa. Tänä vuonna kentän kautta tulee kulkemaan noin 700 000 lentomatkustajaa.
Visit Rovaniemen toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen laskee, että ensi talvena Rovaniemeltä pääsee suoralla lennolla 42 kentälle eri puolilla Eurooppaa. Se on valtava määrä lentoyhteyksiä noin 65 000 asukkaan kaupungille.
– Ilman matkailijoiden tuomaa lisää, alueen työmatkaliikenteen tarpeisiin riittäisi pari päivittäistä lentoa Helsinki-Vantaalle, laskee Kärkkäinen.
Lentoaseman kautta saapuvat matkailijat jättävät tänä vuonna alueelle ennätyksellisen 500 miljoonan euron matkailutulon.
Monien muidenkin maakuntien lentoasemien pelastus on matkailijoissa. Jo muutama suora lentoreitti Keski-Euroopasta maakuntakentälle riittäisi nostamaan monen lentoaseman kannattavaksi.
Kärkkäinen pohtii, että Järvi-Suomen alueella ollaan tällä hetkellä kansainvälistymisen kynnyksellä.
– Tarvitaan ehdottomasti se lomamatkustus ja sitten vahva paikallinen kysyntä. Liike- ja lomamatkustus yhdessä rakentavan reitin kysynnän vahvalle ympärivuotiselle pohjalle.
Saimaan alueen matkailuorganisaatiot valmistelevat kesälle 2025 suoria tilauslentoja Frankfurtista Savonlinnaan ja talveksi 2026 kolmiolentoja Düsseldorfista Savonlinnaan ja Kajaaniin.
Kittilästä puolestaan alkavat ympärivuotiset lennot Zürichiin Sveitsissä ja Saksan Frankfurtiin.
Lentoaseman saaminen kannattavaksi edellyttää noin 300 000 matkustajaa. Suomessa sellaiseen matkustajamäärään yltävät tänä vuonna Helsinki-Vantaan ohella vain Rovaniemen, Oulun, Kittilän ja todennäköisesti myös Ivalon lentoasemat.
