Erityisen huonossa kunnossa, usein jopa suorastaan homeessa, ovat iltaisin hiuksensa pesevien ihmisten tyynyt, kertoo vuosikymmeniä suomalaisten nukkumistottumusten parissa työskennellyt Unikulman toimitusjohtaja Vesa Tuominen.
– Edes tyynyliinan tiheä vaihtoväli ei auta, jos tyynylle luo mikrobiystävällisen kasvualustan. Jos menee usein märillä hiuksilla nukkumaan ja petaa vielä aamuisin sängyn, pysyy tyyny jatkuvasti kosteana, mikä ylläpitää mikrobeille suotuisaa elinympäristöä, Tuominen selventää.
Moni kärsii aamuisin esimerkiksi nenän tukkoisuudesta tai silmien kutinasta. Harva kuitenkaan ajattelee asian johtuvan tyynystä, vaikka se voi olla syypää oireisiin.
– Tavallinen kuitutäytteinen tyyny pitäisi pestä vähintään puolen vuoden välein, ja se tulisi ideaalitilanteessa vaihtaa uuteen vuoden, kahden kuluttua käyttöönotosta. Todellisuudessa juuri kukaan ei tee niin, Tuominen kertoo.
Hän perustaa kertomansa useana vuonna tehtyihin tuhansien suomalaisten tyynynkäyttötottumuksia selvittäneisiin tutkimuksiin. Unikulman teetättämien ja pääosin YouGov Finland Oy:n toteuttamien tutkimusten mukaan noin kolmasosa suomalaisista nukkuu yli neljä vuotta vanhalla tyynyllä, jota ei ole ikinä pesty.
Kilokaupalla kuonaa
Menipä sitten märillä tai kuivilla hiuksilla nukkumaan, kertyy tyynyihin joka tapauksessa monenlaista likaa ja kuona-aineita.
Jos tyynyn ja tyynyliinan välissä on tyynynsuoja, kannattaa ehdottomasti muistaa pestä myös sitä eikä pelkkää tyynyliinaa, vinkkaa Tuominen.
Tuominen kertoo myös tutkimuksesta, missä asiakkaat saivat uudesta tyynystä alennusta tuodessaan vanhan vaihdossa myymälään. Käytetyt tyynyt tutkittiin ja myös tämän avulla selvitettiin, missä kunnossa suomalaisten tyynyt ovat.
– Kiteyttäen voisi todeta, että tulokset pistivät hiljaiseksi, Tuominen kertoo.
Käytettyjä tyynyjä tutkittiin monella tapaa. Ne myös punnittiin.
– Tavallinen kuitutäytteinen tyyny painaa uutena keskimäärin 550 grammaa. Pahin meille tuotu käytetty tyyny painoi kolme ja puoli kiloa! Eli se oli imenyt itseensä vuosien saatossa noin kolme kiloa muun muassa likaa ja kuona-aineita, Tuominen kertoo.
Kyseinen tyyny oli peräisin päiväkodista, eikä sitä ollut ilmeisesti pesty koskaan. Myös monien rasvoittuvasta ihosta kärsivän teinien sekä aktiivista elämää viettävien ja paljon kemikaaleja käyttävien nuorten aikuisten tyynyt ovat huonossa kunnossa.
– Tutkimuksissa on ollut selvästi nähtävissä, että mitä nuorempi käyttäjä, sitä vähemmän hän on yleisesti kiinnostunut tyynynsä kunnosta vaikka syytä olisi, Tuominen jatkaa.
Päältä puhdas, sisältä homeessa
Tuomisen kertomukset käytettyjen tyynyjen kunnosta sekä erityisesti märillä hiuksilla nukkuvien ihmisten tyynyjen homekertymistä ovat hätkähdyttäviä.
Hygieniakuormasta/asiasta saadaan kuitenkin jo valmiin tutkimusdatan lisäksi nopeasti lisää näyttöä, kun viemme itse kaksi tyynyä tutkittaviksi Espoossa sijaitsevan, muun muassa mikrobiologisen hygienian testejä tarjoavan, Aidian Oy:n laboratorioon.
Toinen tutkittavista tyynyistä oli ulkoisesti likaisen oloinen ja huonossa kunnossa, toinen taas alle vuoden vanha ja päältäpäin katsottuna hyvin siistin näköinen. Molemmista tyynyistä tutkittiin erikseen bakteerit sekä hiivat ja homeet.
Testit toteuttanut mikrobitestien asiantuntija Katja Skogman uumoili ennakkoon, että päällepäin puhdas tyyny selviäisi testeistä jotakuinkin puhtain paperein. Hän ei kuitenkaan tiennyt etukäteen, että tyynyn omistaja kuuluu Vesa Tuomisen kuvailemien kauhukäyttäjien joukkoon, eli menee märillä hiuksilla nukkumaan.
Päältäpäin hyvin puhtaan näköinen alle vuoden käytössä ollut tyyny osoittautui yllättäen mikrobitesteissä huomattavasti vuosia vanhempaa ja ulkoisesti likaiselta näyttänyttä tyynyä huonokuntoisemmaksi.
Yllättävä testitulos voi selittyä Skogmanin mielestä helposti juuri sillä, että pitkähiuksisen, usein iltaisin hiuksensa pesevän käyttäjän tyyny kostuu toistuvasti, mikä tarjoaa mikrobeille suotuisan kasvuympäristön. Märästä ihosta irtoaa myös enemmän mikrobeja kuin kuivasta.
Kohtuus kaikessa
Vaikka ajatus siitä, että painaa joka ilta päänsä homeiselle tyynylle, saattaa tuntua epämiellyttävältä, on hyvä muistaa, ettei asia ole täysin mustavalkoinen. Erilaisia mikrobeja on luonnostaan lähes kaikkialla eikä totaalinen steriiliyskään ole tavalliselle terveelle ihmiselle hyväksi.
Skogman ottaa esimerkiksi koirien pedeistä otetut mikrobinäytteet. Ne osoittavat lemmikkien patjojen olevan usein täynnä erilaista kasvustoa.
– On olemassa paljon tutkimuksia, joiden mukaan esimerkiksi koiraperheissä kasvaneilla lapsilla on todettu esiintyvän muuta väestöä vähemmän allergioita ja astmaa. Tästäkin voidaan päätellä, etteivät kaikki mikrobit ja lika ole pahasta, tosin hengitysteiden läheisyys tyynyihin kannattaa ottaa huomioon, Skogman kiteyttää.
Aihetta käsiteltiin Puoli seitsemän -ohjelman jaksossa 23.10.
