Päivälleen 35 vuotta sitten suomalaisetkin seurasivat televisioistaan Ceaușescujen pariskunnan pakoa Romanian vallankumouksessa. Nyt osa romanialaisista kaipaa heitä takaisin.
BUKAREST Kuusikymmentä tuhatta kuollutta. Rutiköyhäksi ryövätty kansa. Suuruudenhullujen kaupunkisuunnitelmien tieltä tuhottuja koteja.
Kaiken tämän aiheuttajaksi todettiin Romanian diktaattori Nicolae Ceaușescu ja tämän vaimo Elena vuonna 1989. Heidän tuomitsemisekseen pidettiin näytösoikeudenkäynti, jonka päätteeksi heidät teloitettiin.
Silti yhä kasvava osa romanialaisista haikailee takaisin Ceaușescujen aikaan. Selitys on sama kuin monella entisen Itä-Saksan eli DDR:nkin kasvateilla: ihmiset kokivat kuuluvansa tuolloin vahvemmin yhteiskuntaan ja elämä oli sosialistisessa komentotaloudessa ennalta arvattavampaa kuin nyt.
Syitä on muitakin kuin nostalgia.
Hinnat ovat Romaniassakin nousseet. Jo valmiiksi köyhät romanialaiset ovat pettyneitä nykyisiin valtapuolueisiin, jotka eivät ole onnistuneet auttamaan heitä, vaikka vallankumouksesta on jo 35 vuotta.
”Olemme risteyksessä”
Romania on nyt hyvin pahasti jakautunut, valtiotieteiden professori Sergiu Mișcoiu Babeș-Bolyain yliopistosta selittää uutistoimisto Reutersille. Hänen mukaansa äärioikeistopuolueet hyötyvät siitä, että perustuslakituomioistuin päätti mitätöidä presidentinvaalit joulukuun alussa.
– En yleensä käytä ylisanoja, mutta nyt me todella olemme risteyksessä. Ei ole enää yhtä Romaniaa vaan useita. Osapuolet vihaavat toisiaan ja taistelevat toimielinten kautta, Mișcoiu selittää.
Jakolinja menee kaupunkien ja maaseudun sekä nuorten ja vanhojen ihmisten välillä.
– Maaseudulla asuu yli 40 prosenttia maan väestöstä. He ovat pettyneitä suurimman puolueen eli sosiaalidemokraattien toimiin kommunismin kaatumisen jälkeen ja kokevat, että heidät on petetty, kun luvattuja investointeja maaseudulle ei ole tehty.
Jakautuminen näkyi myös taannoisissa presidentinvaaleissa, jotka perustuslakituomioistuin perui joulukuun alussa. Toisen kierroksen selväksi suosiksi oli noussut äärioikeistolainen, demokratian vastainen ehdokas Călin Georgescu.
Lue lisää: Ryhmä käytti satojatuhansia euroja Venäjä-mielisen presidenttiehdokkaan kampanjaan Romaniassa
”Ihmiset kaipaavat perinteitä”
20-vuotias Mara Potsakan istuu puistonpenkillä Bukarestin keskustassa. Hän on kotoisin transilvanialaisesta maaseutukaupungista Sibiusta.
Vieressä kohoaa Ceaușescujen aikainen keskuskomitean palatsi, jonka katolta pariskunta lähti helikopterilla karkuun vallankumousta ja raivoavaa kansaa. Turistit ottavat sen portailla selfieitä.
Ceaușescujen merkkipaikoista on tullut turistikohteita.
Potsakanin vanhemmat ovat kertoneet hänelle kauhutarinoita Ceaușescujen ajasta. Silti he äänestivät ensimmäisellä kierroksella äärioikeistolaista Georgescua, joka uhosi lakkauttavansa nykyiset puolueet, jos pääsee valtaan.
– Kyse on identiteetistä. Georgescu lupaa palauttaa romanialaiset perinteet ja estää esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien parantamisen, Potsakan selittää.
Potsakanien perhe kuvaa myös sukupolvien jakoa: Mara itse kertoo äänestäneensä ensimmäisellä kierroksella keskustaoikeistolaista, EU- ja Nato-myönteistä ehdokasta Elena Lasconia.
Ceaușescujen haudalla on vilkasta
Ceaușescut on haudattu Bukarestin ydinkeskustan tuntumassa sijaitsevalle Ghencean hautausmaalle.
Vallankumouksen jälkeisinä vuosina haudalla oli vain pieni, huomaamaton puuristi, mutta pariskunnan suku on korvannut sen näyttävällä kivipaadella joitakin vuosia sitten.
Useat ihmiset pysähtyvät haudalla, tekevät ristinmerkin tai ottavat hattunsa pois päästä joulukuisena sunnuntaina. Romanialaisen median mukaan hauta on etenkin monen entisen eliitin jäsenen pyhiinvaellusten kohde.
Keski-ikäinen mies sytyttää haudalle pienen tuikkukynttilän. Hän esittäytyy biologian opettajaksi eikä halua kertoa nimeään, koska Ceaușescujen haudan kunnioittaminen ei ole kaikkien mielestä hyväksyttävää.
Miten asiat olivat paremmin 35 vuotta sitten?
– Silloin oli selvä suunta, hän sanoo.
