Moni kaupunki tekee ruokalähettien työnteosta vaikeaa – Wolt-johtajan mielestä ne eivät ymmärrä uusia elinkeinoja

Pysäköinti aiheuttaa päänvaivaa lähes kaikissa kaupungeissa, joissa ruokalähetit toimivat.

Ruokalähettien pysäköinnistä on tullut ongelma Jyväskylän keskustassa. Kaupunki vähensi viime vuoden lopulla lyhytaikaisen maksuttoman pysäköinnin paikkoja, mikä vaikeutti lähettien työtä.

Nyt kaupungin liikennesuunnittelijat miettivät, pitäisikö asiassa ottaa askel taaksepäin ja lisätä paikkoja nopeaan pysäköintiin.

Jyväskylä aikoo muun muassa selvittää, voitaisiinko kuormausalueita vapauttaa ruokalähettien käyttöön iltapäivisin, kun niillä on vähemmän käyttöä. Asia ratkeaa lähiviikkoina, kertoo Jyväskylän kaupungin liikenteenohjausinsinööri Ilkka Toppila.

Katso videolta, miten pysäköintipaikkojen vähäisyys vaikuttaa ruokalähettien työhön Jyväskylässä.

Pysäköinnin ongelmat ovat tuttuja monissa kaupungeissa, joissa ruokalähettitoiminta on kasvanut vauhdilla. Kaupunkien pysäköinnin suunnittelussa ei ole osattu varautua uusien palveluiden yleistymiseen, sanoo Woltin Pohjois-Euroopan operatiivinen johtaja Joel Järvinen.

– Kaupunkisuunnittelua on tehty hyvin pitkällä aikajänteellä, ja siinä ei välttämättä ole tunnistettu tällaisia muuttuvia tarpeita, Järvinen sanoo.

”Asioiden pitää antaa mennä vähän yli”

Kaupunkisuunnittelun konsultointia tarjoavan Sitowisen osastopäällikkö Kirsi Rantama allekirjoittaa Järvisen havainnon. Hänen kertoo, että erilaisten alustapalveluiden vaikutukset kaupunkeihin ovat kuuma puheenaihe. Asiakkaiden kanssa keskustellaan eniten juuri liikenneongelmista.

Kaupunkisuunnittelun näkökulmasta ihanne olisi, että uusien palveluiden tarpeet voitaisiin huomioida jo asuinalueiden suunnitteluvaiheessa. Silloin esimerkiksi yhteiskäyttöautoille, jakeluliikenteelle tai pakettipisteille voitaisiin suunnitella omat paikat ja toimivat liikennereitit.

Käytännössä tilanne on lähes päinvastainen. Ruokalähetit, sähköskuutit, asuntojen lyhytvuokraus ja monet muut alustatalouden ilmiöt pompsahtavat osaksi vanhaa kaupunkirakennetta ja yrittävät löytää sieltä paikkansa.

Joskus sopeutuminen on helppoa, välillä luvassa on hetkellistä sekasortoa, Rantama kuvailee. Hän nostaa esimerkiksi sähköpotkulaudat, jotka tullessaan aiheuttivat kaaosta monissa kaupungeissa. Nyt luodaan yhteisiä pelisääntöjä.

– Ehkä asioiden pitää ensin antaa mennä vähän yli, jotta nähdään, mikä on jonkin uuden ratkaisun potentiaali, ja mihin pitää puuttua. Se ei ole optimaalista, mutta näin usein käy, Rantama sanoo.

Kaupunkisuunnittelu on maraton, maailma muuttuu vauhdilla

Yksi osa ongelmaa on se, että digivälitteisten palvelujen markkinat muuttuvat nopeasti, mutta kaupunkisuunnittelu on hidasta.

Asuinalueiden kaavoitus ja rakentuminen kestää yhteensä vuosia ja uusien palveluiden näkökulmasta ne voivat olla jo valmistuessaan vanhentuneita.

Esimerkiksi Wolt aloitti toimintansa Suomessa 10 vuotta sitten ja nyt sovellusta käyttäviä suomalaisia on jo yli miljoona, lähes sadassa kaupungissa.

Vaikka ongelmia joudutaan ratkomaan, Rantama ja Woltin Järvinen ovat yhtä mieltä siitä, että kaupunkien suhtautuminen alustapalveluihin on pääasiassa myönteinen. Niiden toimintaa halutaan mahdollistaa, mutta suunnittelussa on huomioitava myös monia muita kaupungin käyttäjiä.

– Keskustassa on paljon muutakin toimintaa, se ei ole pelkästään ruokaläheteille, Jyväskylän liikenteenohjausinsinööri Ilkka Toppila toteaa.

Ruokaläheteille oma pysäköintilupa?

Jyväskylässä ruokaläheteillä on kaupungille konkreettinen ehdotus pysäköintiongelmien helpottamiseksi.

Lähettien toiveena olisi saada autoihinsa lupalappu, joka sallisi maksuttoman lyhytaikaisen pysäköinnin tavallisilla parkkipaikoilla. Toppilalta tulee idealle täystyrmäys.

– Tieliikennelaki ei salli tällaisia pysäköintilupia kuin esimerkiksi liikkumisesteisille.

Woltin Joel Järvinen uskoo, että laillisia ratkaisuja olisi kuitenkin löydettävissä. Esimerkiksi yritystunnuksella saatava maksullinen pysäköintilupa voisi olla ratkaisu.

Sellainen on jo käytössä Jyväskylässä, mutta toistaiseksi se ei sovellu ruokaläheteille. Syynä on, että lähettien yritys on usein rekisteröity kuljettajan kotiosoitteeseen, mutta parkkiruutu tarvittaisiin muualta.

– Ruokalähettien yritystoiminnan erityispiirteitä ei vielä tunneta riittävästi, Järvinen sanoo.