torstai, 26 maaliskuun

Rokotekattavuus on kuitenkin yhä korkealla tasolla THL:n mukaan.

Yhä useammat suomalaiset vanhemmat jättävät lapsensa kokonaan ilman rokotteiden antamaa suojaa.

Vuonna 2023 syntyneistä lapsista 2,2 prosenttia on täysin rokottamattomia. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastoista.

Lukema on erityisen korkea Ahvenanmaalla, jossa 5,2 prosenttia ikäluokan lapsista ei ole saanut yhtään rokotetta.

Rokotuskattavuus on Suomessa kaikkiaan yhä korkealla tasolla, mutta rokotuksitta jäävien osuus on kasvanut viime vuosina.

Rokotusinnossa on isoja eroja eri puolilla maata. Itä-Uudenmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueilla täysin rokottamattomien lasten osuus on kasvanut yli kolmeen prosenttiin. Pohjois-Savon, Kainuun ja Kymenlaakson hyvinvointialueilla vastaava luku on edelleen yhden prosentin luokkaa.

– Jos jollain alueella useiden vuosien ajan yhä suurempi osuus lapsista on jäänyt rokottamatta, niin kyllä silloin on syytä huoleen, sanoo johtava asiantuntija Mia Kontio THL:stä.

Liikkeellä on väärää tietoa

Paljon ennakkoluuloja kohdistuu muun muassa tuhkarokolta suojaavaa rokotetta kohtaan.

THL:n mukaan ennakkoluulot juontavat juurensa brittitutkijan vuonna 1998 esittämään teoriaan MPR-rokotteen yhteydestä autismiin. Tutkijan selvitys käsitti yhteensä kahdeksan lapsen tiedot. Teoria on myöhemmin kumottu useissa tieteellisissä tutkimuksissa.

Myös rokotevastaisena tunnettu Yhdysvaltain terveysministeri Robert F. Kennedy joutui myöntämään, että rokote on tehokkain tapa estää tuhkarokon leviämistä. Tämän hän sanoi vasta sen jälkeen, kun tuhkarokko levisi Texasissa ja kaksi pikkulasta kuoli siihen keväällä 2025.

Mia Kontion mukaan rokotteesta kieltäytymiseen riittää usein, että lähialueella tai omassa yhteisössä on äänekäs vaikuttaja, joka saa vanhemmat epäilemään rokotuksia.

Suomessa on hyvä laumasuoja

Tuhkarokkoa ilmenee Suomessa yksittäisinä tapauksina. Vuonna 2024 tartuntoja todettiin kaksi. Molemmat sairastuneet olivat rokottamattomia. He olivat saaneet tartunnan synnyinmaassaan ulkomailla.

– Vaikka meille tulee tautitapauksia tuontitavarana matkoilta, tauti ei lähde leviämään. Se kertoo, että meillä on hyvä laumasuoja, Kontio sanoo.

THL on alkanut kouluttaa terveydenhoitajia ja lääkäreitä kuuntelemaan rokotteista huolestuneita vanhempia ja vastamaan heidän kysymyksiinsä.

– Äänensävylläkin voi olla merkitystä.

MPRV-rokotteen kattavuus on laskenut

Tuhkarokolta, sikotaudilta, vihurirokolta ja vesirokolta suojaavan MPRV-yhdistelmärokotteen kattavuus on laskenut jo kolmena vuonna peräkkäin. Rokotus annetaan kuusivuotiaana. Vuonna 2018 syntyneillä rokotteen kattavuus on nyt 92 prosenttia.

Tuhkarokko tarttuu hyvin helposti. Rokotuksen kattavuuden pitäisi olla vähintään 95 prosenttia, jotta yksittäiset tautitapaukset eivät johtaisi epidemioihin.

Rokoteskeptikot tuntevat epäluuloa asiantuntijoita, tiedettä, yliopistoja ja viranomaisia vastaan, kertoi Lundin yliopiston lehtori Mia-Marie Hammarlin Ylelle helmikuussa.

Maailmalla tuhkarokko näyttää tekevän paikallista paluuta

Tartuntoja on poikkeuksellisen paljon muun muassa Meksikossa ja Yhdysvalloissa. Kanada on kehottanut matkustajia tarkastamaan rokotteiden voimassaolon tartuntojen välttämiseksi, kertoi CBS-yhtiö helmikuussa.

Lontoossa Enfieldin alueella lähes 90 lasta oli sairastunut tuhkarokkoon BBC:n mukaan.

Koronaa edeltävään aikaan vuoteen 2019 verrattuna kasvua on havaittu etenkin Lähi-idässä, Pohjois-Afrikassa, Euroopassa ja Kaakkois-Aasiassa. Luku oli noin kahdeksan prosenttia, kertoi Financial Times marraskuussa 2025.

  • Alla olevalla videolla Turun yliopiston sosiologian dosentti Johanna Nurmi kertoo, miten kriittisyys rokotteita kohtaan juontaa juurensa sikainfluenssan ja koronapandemian ajoilta.
Share.
Exit mobile version