TALLINNA Viron vapaussodan muistomerkin eteen on kerääntynyt noin 30 hengen rinki. Sen keskellä hyörii Tallinnan suomalaisen opiskelijajärjestön TSOJ:n entinen puheenjohtaja Milla-Maria Kujala.
– Ihmisiä rupeaa putoamaan pelistä. Aina kun putoat, juot shotin, Kujala ilmoittaa pelin säännöt.
– Siis ne juovat, jotka ovat tilanneet shotin. Kenenkään ei ole pakko juoda, kuuluu tarkennus.
Tallinnan suomalaisopiskelijoiden perinteinen syysrieha Sügisläbu on juuri alkamassa. Piirileikkiä on edeltänyt haalarimerkkien jako.
Kujalan mukaan osallistujamäärä yllätti myönteisesti. Takavuosina lippuja on myyty vain 10–15.
– Tartossa on ihan eri tilanne. Siellä syysapproihin osallistui parisataa henkeä, joista kuusikymmentä tuli varta vasten Suomesta.
Opiskelijatapahtumien suosiosta ei suoraan näe sitä, että suomalaisten opiskelijoiden määrä Virossa on laskussa.
Viroon pääsee, vaikka Suomessa ei onnistaisi
Suomalaiset ovat edelleen Viron suurin ulkomaalaisten opiskelijoiden ryhmä. Viime lukuvuonna Virossa opiskeli yhteensä 4 340 ulkomaalaista, joista 749 oli Suomesta. Tämän vuoden tilastot eivät ole vielä saatavilla.
Suomalaisten suosiossa ovat perinteisesti olleet Tarton yliopiston lääketieteellinen ja Tartossa sijaitsevan maatalousyliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta.
Lisäksi Estonian Business School Tallinnassa vetää taloustieteen ja Tallinnan yliopisto lakitieteen opiskelijoita.
Katso videolta, mitä kaksi suomalaista kertoo Viroon lähtemisen syistä:
– Klassinen kysymys, jota aina kysytään meidänkin fukseilta, on se, miten päädyit tänne. Noin 90 prosentilla on sama vastaus: kun en päässyt Suomessa opiskelemaan, niin tulin tänne, kertoo TSOJ:n puheenjohtaja Iris Parikka.
Helsingistä kotoisin olevan Parikan oma vastaus on sama.
– Hain Suomessa oikeustieteelliseen muutaman kerran ja sitten rupesin miettimään, mitä muita vaihtoehtoja on.
Sen jälkeen kun Parikka haki ja pääsi opiskelemaan kansainvälistä oikeutta Tallinnan yliopistoon, hän on omien sanojensa mukaan katunut vain yhtä asiaa.
– Että en tullut tänne aikaisemmin. Tämä oli niin paras valinta, jonka olisin voinut tehdä!
Oulusta Tallinnan teknilliseen korkeakouluun TalTeciin lähtenyt Kasper Lantto kuuluu myös Parikan mainitsemaan 90 prosenttiin.
– Hain Suomessa kauppatieteelliseen. Ihan kaikkiin, Ouluun, Tampereelle, Jyväskylään. Opiskelin pari vuotta pääsykokeisiin ja pääsin tänne viime vuonna.
Inflaatio ja Suomen korkeakoulupolitiikka syövät mielenkiintoa
Vaikka suomalaisopiskelijoita onkin Virossa paljon, heidän määränsä on laskenut tasaisesti. Korkeakouluopintonsa Virossa aloittavien suomalaisten määrä putosi viime vuonna 150:een eli kolmannekseen huippuvuoden 2014 tasosta.
Viron opetusministeriön korkeakouluosaston johtaja Kristi Raudmäe kertoo Ylelle sähköpostitse, että suomalaiset eivät ole poikkeus. Kaikista muistakin maista Viroon tulevien tutkinto-opiskelijoiden määrä on laskussa.
Suomalaisten kohdalla syynä voi olla Suomen korkeakoulupolitiikka, Raudmäe arvioi. Kun lääkäri- ja eläinlääkärikoulutukseen tulee Suomessa lisää aloituspaikkoja, se vähentää suomalaisten kiinnostusta Viroa kohtaan.
– Lisäksi on inflaation vaikutus. Elinkustannukset Virossa ovat yhä korkeammat, mikä vähentää korkeakoulujemme vetovoimaa, Raudmäe toteaa.
Viro ei tosiaan ole enää takavuosilta tuttu halpamaa. Ainakaan, jos katsoo ruokakaupan kuittia, sanovat sekä Iris Parikka että Kasper Lantto.
– Kun katsot viikon tai kahden ostoksista saatua kuittia, huomaat, että se on vain 5–10 euroa vähemmän kuin Oulussa, Lantto kertoo.
Suomalaisopiskelija saa myös Viroon 279,38 euron kuukausittaista opintorahaa ja 210 euron asumislisää. Lisäksi ulkomailla opiskelevien on mahdollista nostaa korotettua opintolainaa 1 000 euroa opiskelukuukautta kohden.
Kasper Lanton vuokramenot ovat noin 550 euroa kuukaudessa, ja suurin piirtein saman verran menee ruokaan ja ulkona käymiseen. Opintolaina, kesätyöt, opintoraha ja asumislisä riittävät juuri elämiseen.
– Hyvin monella on varmasti vielä sellainen käsitys, että täällä suomalainen elää kuin kuningas. Ei enää, sanoo Lantto.
Viro on turvallinen ja helppo
Helsinkiin verrattuna vuokrataso on kuitenkin matalampi, toteaa Iris Parikka.
– Täällä voit löytää tosi kivan remontoidun kaksion tai vähintään yksiön 500–600 eurolla hyvältä sijainnilta ja ihan priimakunnossa. Helsingissä tällainen ei oikeastaan ole realistista.
– Ravintolassa syöminen on tosi paljon edullisempaa edelleen, kuten muu ulkona käyminen, Parikka lisää.
Hän kehottaa Viroon muuttamista harkitsevia ottamaan selvää muutamasta vuokramarkkinoiden erikoisuudesta. Virossa vuokrailmoituksissa ilmoitettujen vuokrien päälle tulevat vielä niin sanotut kommunaalit eli lämmityskustannukset ja yhtiövastikkeet.
– Oli tosi kivaa, että siitä vinkattiin etukäteen, että osasin varautua. Se kuitenkin vaikuttaa tosi paljon asumisen hintaan, Parikka sanoo.
Parikka asuu Tallinnassa poikaystävänsä kanssa, mutta Kasper Lanton parisuhde on joutunut joustamaan. Tyttöystävä opiskelee Oulussa.
– En käy siellä kauhean usein. Viimeksi, kun mittasin matkan pituuden, ovelta ovelle kesti kolmetoista tuntia. Mutta meillä on mennyt oikein hyvin, Lantto hymyilee.
Mitä mieltä sinä olet ulkomailla kuten Virossa opiskelusta?
