KÖÖPENHAMINA Tervetuloa, toivottaa vastikään uuteen kotiin muuttanut islantilainen Hafey Þormarsdóttir, 22.
– Tuo oikealla puolella oleva ovi on kämppikseni asunto. Tässä keskellä on vessa, ja tässä vasemmalla on minun kotini, Þormarsdóttir esittelee.
Asunnon oven vieressä on keittiötaso. Se koostuu lavuaarista, keittolevystä ja pienestä hyllystä. Yhdellä seinämällä on pieni lipasto. Huoneen perällä on iso ikkuna, jonka edessä on pieni pöytä ja yläpuolella parvisänky.
Katutasolla olevasta ikkunasta avautuu näkymä kanaalinvarteen, jonka edustalla on kaksi laivaa.
Þormarsdóttir on tanssija ja ensimmäisen vuoden näyttelijäopiskelija. Hän sanoo, että reilun kymmenen neliön asunto on riittävän kokoinen ja viihtyisä. Osa kavereista kotona Islannissa eivät usko, kun hän sanoo asuvansa tavarakontissa.
Suomen tavoin Tanskassa opiskelijoilla on vaikeuksia löytää kohtuuhintaisia asuntoja. Kööpenhaminalainen yritys on kehittänyt ongelmaan yhdenlaisen ratkaisun.
Tarvittiin tyhjä tontti, tavarakontti ja lakimuutos
Þormarsdóttirin konttikoti on CPH Villagen opiskelija-asuntolassa, joka sijaitsee Kööpenhaminan Refshaleøenin vanhan teollisuusalueen ja nykyisen trendikkään ravintola-alueen kupeessa.
Asunnot on rakennettu vanhoista tavarakonteista, jotka on liitetty kiinni toisiinsa.
Projekti on tyypillinen nuorten aikuisten start-up -tarina, joka sai alkunsa 10 vuotta sitten.
Yrityksen lähtökohtana oli luoda ratkaisu yhteiskunnalliseen ongelmaan. Niitä liittyy rakentamiseen, kertoo perustajajäsen ja toimitusjohtaja Frederik Noltenius Busck. Rakentaminen aiheuttaa päästöjä ja jätettä.
– Selvitimme asiaa ja ymmärsimme, että pienempien asuntojen rakentaminen maksaa vähemmän ja kuormittaa vähemmän ympäristöä.
Yrittäjät halusivat lisätä Kööpenhaminaan myös kohtuuhintaisista asuntoja ja yhteisöllistä asumista. He saivat tietää, että asuntoja voi periaatteessa rakentaa esimerkiksi vanhoihin merikontteihin tai junan konttivaunuihin.
– Konttiasuntoja voisi myös siirtää tarvittaessa paikasta toiseen, ja asunnot voisi tehdä trendikkään näköisiksi. Lisäksi niillä olisi pieni hiilijalanjälki, Noltenius Busck kertoo.
Kööpenhaminan kunnallispoliitikot innostuivat uudesta asuntoideasta, koska se sopi kaupungin tavoitteeseen lisätä kohtuuhintaisten asuntojen määrää.
Vaadittiin kuitenkin lakimuutos, jotta kaupunkiin voitiin rakentaa ainoastaan opiskelijoille tarkoitettuja uusia asuntoja.
Start-upin onnistuneen lobbaustyön ansiosta Tanskan parlamentti muutti lakia, jotta uudenlaisen opiskelija-asuntolan toteuttaminen tuli mahdolliseksi.
Ensimmäiset asunnot nousivat Refshaleøeniin vuonna 2017, ja seuraavina vuosina niitä alettiin rakentaa eri puolille Kööpenhaminaa.
Nykyään CPH Village on pääkaupungin suurin yksityinen opiskelija-asuntoyhtiö.
Vuokra on edullinen – muttei tarpeeksi edullinen
Refshaleøenissa asuva tanskalaisopiskelija Alberte Remmer, 27, sanoo, että konttiasuntola sopii hyvin ihmisille, jotka pitävät hieman tavallisesta poikkeavissa oloissa. Hänen mukaansa konttikoti on viihtyisä ja talvellakin tarpeeksi lämmin.
Yksiöiden vuokra on noin 730 euroa. Hinta sisältää sähkö-, lämpö- ja vesimaksun. Tanskalaiset ja muut EU-maista tulevat opiskelijat saavat verotettavaa opintotukea keskimäärin 900 euroa sekä asumistukea 100 euroa.
– Onhan vuokra siinä ylärajoilla, mutta Kööpenhaminassa tämä on oikeastaan hyvä diili, Remmer arvioi.
Toimitusjohtaja Frederik Noltenius Busck sanoo, että CPH Villagen asuntojen vuokrat ovat 15 prosenttia pienemmät kuin yksityisten vuokra-asuntojen keskimääräinen markkinahinta.
Kööpenhaminassa yksiöiden vuokrat vaihtelevat noin 700 eurosta lähes 1 000 euroon kuukaudessa. Onnekkaat opiskelijat voivat saada jonottamisen jälkeen 300 euron huoneen tietyistä opiskelija-asuntoloista.
– Mutta minun mielestäni meidänkin asuntojen vuokrat ovat silti liian korkeita. Vuokran pitäisi olla edullisempi, Noltenius Busck toteaa.
Noltenius Busckin mukaan ongelmana on, että rakennuslaina on kallista ja maksuaika on lyhyt. Uusia opiskelija-asuntoloita rakentavalla yrityksellä ei ole toimitusjohtajan mukaan tällä hetkellä mahdollisuutta pyörittää toimintaa halvemmilla hinnoilla.
Suomessa esimerkiksi Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön Hoasin opiskelija-asuntojen kuukausivuokrat ovat asunnon koosta ja iästä riippuen noin 450–850 euroa.
Tavoitteena pieni hiilijalanjälki
Nyt Kööpenhaminassa on neljä CPH Village -kylää, ja rakenteilla on kaksi uutta asuntolaa kasvaviin kaupunginosiin.
Uudet asunnot eivät ole enää kierrätettyjä kontteja, vaan ne rakennetaan puusta.
Puisilla miniasunnoilla on yhtiön mukaan konttiasuntoja pienempi hiilijalanjälki ja pidempi käyttöikä, ja niitäkin voi siirrellä.
– Asukkaamme arvostavat vastuullista ja yhteisöllistä asumista lähellä keskustaa. Meidän pitäisi katsoa elämänlaatua ja ekologiaa, ei vain asuinneliöitä, Noltenius Busck painottaa.
Hoas: Konttikylä ei toimi Suomessa
Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön toimitusjohtaja Matti Tarhio, vastuullisuuspäällikkö Marika Nyyssönen ja kiinteistöjohtaja Kim Lindholm kertovat sähköpostitse Ylelle, että ajatus konttiasunnoista on kiinnostava.
Suomessa miniasuntojen esteeksi tulee kuitenkin lainsäädäntö ja kysynnän puute, Hoasin johto sanoo.
Hoasin mukaan Suomen laki sallii vain konttien kokoisten soluasuntojen rakentamisen. Mutta soluista opiskelijat eivät ole kiinnostuneita, ja niistä on jo nyt ylitarjontaa.
Kööpenhaminassa kysyntää pienille asunnoille näyttää riittävän.
Islantilainen Aldís Ósk Davíðsdóttir, 24, muutti noin kolme vuotta sitten CPH Villagen asuntoon, joka sijaitsee keskustan pohjoispuolella Nørrebron kaupunginosassa.
Ósk Davíðsdóttir sanoo nauttivansa siitä, että hänellä on oma rauhallinen tila. Toisaalta hän voi halutessaan mennä tekemään ruokaa asuntolan yhteiskeittiöön, nauttimaan kahvia kerhohuoneeseen, hengailemaan pihaterassille tai kastelemaan kasvihuoneen kasveja. Ja aina löytyy juttuseuraa.
– Totta kai vastuullisuus on yksi oleellisimmista asioista tässä asuntolassa. Mutta yhteisöllisyys on erittäin tärkeä lisäarvo.
