Vantaan Jokiniemellä joukko arkeologian harrastajia on ahertanut hiekkakuopassa viime maanantaista lähtien. Toiveina heillä on löytää muinaista esineistöä.
Selkään ei satu, mutta niskaan kyllä, kertoo 12-vuotias vantaalainen Fanni Ijäs. Hän on yksi harrastajista.
– On tää kivempaa kuin koulussa oleminen. Mua on kiinnostanut lapsesta asti historia, Ijäs sanoo.
Tiedekeskus Heurekan ja Helsingin seudun kesäyliopiston järjestämät yleisökaivaukset ovat houkutelleet paikalle noin 25 osallistujaa, jotka työskentelevät aamusta iltapäivään.
Mukaan ovat päässeet ennakkoilmoittautumisella ja osallistumismaksulla kaikenikäiset harrastajat, myös lapset.
Kaivauksissa tutkitaan Museoviraston luvalla noin 5 000 vuotta vanhaa kivikautista asuinpaikkaa. Päivien aikana alueelta on löydetty yhteensä noin 1 500–2 000 kivikautista esinettä.
11-vuotiaan Ari Huhtaniemen mukaan parasta onkin ollut löytöjen tekeminen.
– Minua kiinnostaa arkeologia. Olen löytänyt pähkinänkuoren, kvartsi-iskoksia ja keramiikkaa, Huhtaniemi luettelee.
Kvartsi-iskos on kivikautisten kvartsiesineiden valmistuksessa syntynyt palanen.
Harvinaisia löytöjä
Paikalla on ollut kivikautinen keskus tuhansia vuosia sitten, jolloin alue oli merenrantaa. Muinaiset ihmiset metsästivät alueella aikoinaan muun muassa hylkeitä.
Jokiniemi on Etelä-Suomen suurin kivikautinen asuinpaikka. Tutkimuksia alueella on tehty jo pitkään. Tänä vuonna kaivauksia tehdään kuitenkin kohdassa, johon ei ole koskettu sitten 1990-luvun.
– Haluamme levittää tietoa arkeologiasta tieteenä suurelle yleisölle ja eri ikäisille kansalaisille, kaivausten opettajana ja arkeologina toimiva Jan Fast pohjustaa.
Fast kertoo, että alue on monestakin syystä uniikki. Ensinnäkin se on hyvin runsaslöytöinen.
– Täältä on löytynyt sellaisia esineitä, mitä ei ole löytynyt mistään muualta Suomesta, Fast sanoo.
Esimerkiksi vuonna 2014 Jokiniemestä löytyi kaksi harvinaista savihahmoa.
Yhteensä osallistujia on noin 50, ja heidät on jaettu kahteen ryhmään. Ensimmäinen ryhmä on tehnyt jo viidessä päivässä paljon löytöjä, kuten saviastian paloja, kiviesineitä ja luuta.
Hienoin löytö on ollut noin 5 000 vuotta vanha palamaton hylkeen luu, mikä on Fastin mukaan erittäin harvinaista Suomessa.
– Tämä on niitä harvoja paikkoja Suomessa, mistä voisi teoriassa löytää ihmisen luita, ja se olisi aika huikeata, Fast kertoo.
Lapset ovat tarkkoja
Fastin mukaan tavallisten ihmisten kanssa kaivauksissa pitää ottaa huomioon opastus.
– Tämä on jatkuvaa kommunikointia, selittämistä, kertomista ja löytöjen vertailua. Sitä kautta opitaan arkeologiasta ihan konkreettisesti. Aikuiset pitää lapsista huolen kokoajan. Tämä on kuitenkin työmaa.
Myös auringonpaiste voi luoda omat haasteensa kaivauksissa.
– Tutkimusperinteeseen kuuluu, että täällä on aina hellettä. Neysteytyksestä pidetään huolta, Fast sanoo.
Jan Fast kertoo, että lapset ovat pärjänneet kaivauksissa hyvin, usein jopa paremmin kuin aikuiset.
– Lapset ovat hyvin tarkkoja. He löytävät niitä pienimpiäkin esineitä hiekasta ja se on upeaa. He pitävät myös yllä iloista ilmapiiriä ja fiilistä, Fast kertoo.
Kaivaminen on hidasta ja tarkkaa puuhaa, mutta lapset kertovat nauttivansa siitä.
– Mutta mun on pakko mennä tuonne juomaan välillä vettä, vantaalainen Freja Hindle huomauttaa.
Myös Ari Huhtaniemi kertoo, että vaikka päivät ovat tuntuneet pitkiltä, kivaa on ollut. Huhtaniemen äidin mukaan poika on aikaisemmin halunnut olla arkeologi. Nyt mieli on kuitenkin muuttunut.
– En halua enää olla. Haluan olla videopelintekijä, Ari Huhtaniemi tuumaa.
Kaivausten tuloksia esitellään kaikille avoimessa yleisötilaisuudessa Heurekassa 12. joulukuuta. Luennolla kerrotaan, mitä kaikkea kesän 2024 kaivauksilta löytyi, ja mitä löydöt kertovat Jokiniemen kivikautisesta elämästä.
