Sosiaali- ja terveysministeriö varoittaa hallitukselle tarkoitetussa muistiossa, että hyvinvointialueiden säästöt voivat myöhemmin kostautua.
Merkittäviä, satojen miljoonien eurojen lisäsäästöjä on hyvin vaikea saada aikaan hyvinvointialueiden tehtäviä ja velvoitteita karsivilla lakimuutoksilla, todetaan sosiaali- ja terveysministeriön STM:n 19. maaliskuuta päivätyssä muistiossa.
STM:n muistion mukaan hyvinvointialueiden tehtävien karsiminen voi kostautua kustannusten kasvuna muissa palveluissa tai etuuksissa.
Ministeriön mukaan on mahdollista, että toivottuihin säästöihin ei päästäkään, kun vaikutuksia lasketaan tarkemmin. Sen mukaan säästöillä voi olla valtion talouteen merkittävämpi negatiivinen vaikutus kuin yksittäisillä säästötoimilla.
Lisäksi muistiossa arvioidaan, että lakimuutoksilla on merkittävä riski kaatua perustuslaillisiin ongelmiin, jos sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita rajataan lakia muuttamalla.
Hallituspuolueista on arvosteltu sosiaali- ja terveysministeriötä siitä, että se ei ole aktiivisemmin etsinyt säästökohteita. Nyt julki tullut muistio tarkentaa kuvaa siitä, minkälaisia vaihtoehtoja hallituspuolueilla oli ennen kehysriihessä tehtyjä päätöksiä.
Ministeriö yhdistäisi hyvinvointialueita
STM on tehnyt muistion valtiovarainministeriön toimeksiantona, ja se arvioi siinä mahdollisuuksia säästää karsimalla hyvinvointialueiden tehtäviä ja velvoitteita.
STM:n mukaan muun muassa yöpäivystysten, synnytyssairaaloiden ja kakkossairaaloiden palveluvalikoimaa karsimalla on vuodesta 2026 alkaen mahdollista säästää 20 miljoonaa euroa.
Vuosina 2027 ja 2028 vastaava erikoissairaanhoidon säästömahdollisuus olisi 30 miljoonaa euroa.
STM listaa säästökohteeksi myös Uudenmaan erillisratkaisun purkamisen eli Uudenmaan hyvinvointialueiden yhdistämisen. Säästö olisi muistion mukaan 60 miljoonaa euroa vuonna 2028, jos viisi hyvinvointialuetta yhdistetään.
Viiden hyvinvointialueen yhdistäminen sekä ”ryhmärahojen” poistaminen toisi 65 miljoonan säästöt vuonna 2028.
Säästöt syntyisivät viiden alueen asiakasmaksujen, hankintojen, investointien, tukipalvelujen sekä muiden toimintojen yhtenäistämisestä ja tehostamisesta.
Vuoden 2028 jälkeen Uudenmaan erillisratkaisun purkamisesta syntyvä säästö olisi vieläkin merkittävämpi, STM laskee.
Uudellamaalla on tällä hetkellä neljä hyvinvointialuetta: Länsi-Uusimaa, Keski-Uusimaa, Vantaa-Kerava ja Itä-Uusimaa. Helsinki vastaa sote-palveluistaan itse.
Muistiossa todetaan, että hyvinvointialueiden yhdistäminen olisi ”erittäin iso muutos”, joka edellyttää kunnollista valmistelua ja resursointia.
Ei säästöjä perusterveydenhuoltoon
Perusterveydenhuolto tulisi muistion mukaan jättää lisäsäästöjen ulkopuolelle.
STM toteaa muistiossa, että perusterveydenhuollon osuus sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksista on vain 18 prosenttia, sen rahoitusta on jo kutistettu suhteessa kustannusten kasvuun, ja että hyvin toimivana se säästää erikoissairaanhoidon kustannuksia.
Kehysriihi päätti toisin
Hallitus ei huomioinut kehysriihessä STM:n ehdotusta Uudenmaan hyvinvointialueiden karsimisesta.
Riihen päätöksillä yöpäivystyksiä vähennetään Iisalmessa, Jämsässä, Kouvolassa, Raahessa ja Varkaudessa. Oulaisissa, Kemissä, Salossa, Savonlinnassa ja Valkeakoskella ei tehdä enää ympärivuorokautista leikkaussalivalmiutta edellyttäviä leikkauksia. Näiden säästövaikutukseksi hallitus on arvioinut noin 26 miljoonaa euroa.
Hallitus myös höllensi vanhusten ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoitusta 0,6:een työntekijään asiakasta kohti. Hoitoon pääsyn takuuta pidennettiin perusterveydenhuollossa kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen, suun terveydenhuollossa kuuteen kuukauteen. Näistä kertyisi 130 miljoonan euron säästöt.
Lisäksi hallitus hakee säästöjä rajaamalla tiettyjä hoitoja julkisessa terveydenhuollossa. Esimerkkeinä on mainittu sterilisaatioiden rajaaminen ja estetiikkaa lähenevä plastiikkakirurgia.
