Allekirjoita vetoomus, saatat voittaa miljoonan. Tässä tiivistettynä Teslan ja SpaceX:n takana olevan miljardööri Elon Muskin tuorein tempaus.
Arpajaisilla on poliittinen motiivi. Musk tukee republikaanien presidenttiehdokkaan Donald Trumpin kampanjaa. Nyt Musk kampanjoi eritoten vaa’ankieliosavaltioissa, joissa vaalitulos todennäköisesti ratkeaa.
Muun muassa Georgian, Nevadan ja Pennsylvanian asukkaat voivat allekirjoittaa netissä Muskin perustuslakiin liittyvän vetoomuksen. Sen allekirjoittanut lupaa ”suojella sananvapautta ja oikeutta kantaa asetta”.
Jos allekirjoittanut saa toisen ihmisen allekirjoittamaan vetoomuksen, hänelle luvataan 47 dollaria. Erityisen rahakasta allekirjoittelu on Pennsylvaniassa, jossa uusien allekirjoittajien hankkimisella voi saada 100 dollaria.
Lisäksi yhdelle vetoomuksen allekirjoittaneelle arvotaan miljoona dollaria joka päivä presidentinvaaleihin saakka.
Vetoomuksessa ei mainita Trumpin tai republikaanien tukemista, mutta taustaideologiaa ei tarvitse kaukaa etsiä. Vetoomuksen takana on Muskin perustama Trumpin vaalikampanjaa tukeva America PAC -komitea, jota Musk on rahoittanut 75 miljoonalla dollarilla.
Sinänsä vaikuttava luku on Muskille pisara meressä: Forbesin mukaan Muskin varallisuus on yli 240 miljardia dollaria.
Äänten ostamista vai ei?
Miljardöörin tempaus on saanut tiukkaa kritiikkiä demokraateilta. Pennsylvanian kuvernööri Josh Shapiro kutsui Muskin vetoa ”hyvin huolestuttavaksi” ja sanoi, että lainvalvojat voisivat perehtyä arpajaisten lainmukaisuuteen.
Yhdysvalloissa äänestä maksaminen on liittovaltiotason rikos, josta voi saada vankeustuomion. Rikokseen voi syyllistyä antamalla äänestäjille rahaa, mutta myös muilla rahanarvoisilla lahjoilla, kuten kulutustuotteilla tai erilaisilla arpajaispalkinnoilla.
Uutiskanava CNN:n haastattelema, aikaisemmin Yhdysvaltain oikeusministeriössä vaalilakiin liittyneitä tapauksia hoitanut David Becker sanoo, että Muskin rahakannustimet ja arpajaiset ovat juuri sellaista toimintaa, joka on vaalilain mukaan rangaistavaa. Vaikka kyse on vain vetoomuksen allekirjoittamisesta, Becker näkee ongelmia arpajaisten reunaehdoissa.
– [Palkinnon voivat saada vain] rekisteröidyt äänestäjät seitsemässä vaa’ankieliosavaltiossa, joiden lopputulos voi vaikuttaa koko presidentinvaalien tulokseen, Becker sanoo.
Hän lisää, että kampanja myös aloitettiin vain päiviä ennen kuin äänestäjäksi rekisteröityminen päättyi Pennsylvaniassa.
Kaikki Yhdysvaltain lainoppineet eivät jaa Beckerin näkemystä. Sanomalehti The New York Timesin haastattelema Yhdysvaltain liittovaltion vaalikomission entinen puheenjohtaja, professori Brad Smith sanoo Muskin arpajaisten toimivan ”harmaalla alueella”. Koska kenellekään ei suoraan makseta rekisteröitymisestä tai äänestämisestä, lakeja ei rikota.
Kaikki Yhdysvaltain osavaltiot Pohjois-Dakotaa lukuun ottamatta vaativat vaalikelpoisen kansalaisen rekisteröityvän äänestäjäksi, ennen kuin hän voi äänestää liittovaltion, osavaltion tai paikallistason vaaleissa. Rekisteröityminen ei tarkoita sitä, että ihminen lopulta äänestäisi vaaleissa.
Helsingin yliopiston taloushistorian professori Jari Eloranta kertoo, että äänten ostamisella on historiaa Yhdysvalloissa, mutta lähihistoriassa se ei ole ollut merkittävä ilmiö.
– Äänten suoranainen ostaminen tai sen yrittäminen oli 1800-luvun Yhdysvalloissa jopa tavallista, mutta ei enää niinkään 1900-luvulla, paitsi poikkeuksellisissa paikallisissa tapauksissa. 2000-luvulla lainsäädännön ei pitäisi edes antaa siihen mahdollisuutta, Eloranta kertoo Ylelle sähköpostitse.
Eloranta näkee Muskiin kohdistuvassa kritiikissä olevan perää. Hän kuitenkin huomauttaa, että Yhdysvalloissa demokratiaa heikentää ennen kaikkea Super PAC -vaalikomiteat mahdollistava lainsäädäntö, joka antaa rikkaille mahdollisuudet massiivisiin vaalisijoituksiin.
Trumpin kampanja ottaa riskejä ja luottaa nopeuteen
Muskin tempaus on tehokasta kampanjavarojen käyttöä ja onnistunutta mediapeliä, sanoo Helsingin yliopiston Yhdysvaltojen vaaleja ja populistisia kansanliikkeitä tutkinut Niko Pyrhönen.
– Miljoona ei ole Muskille mitään, ja vaalikampanjalle se on pieni summa. Nyt tällä saadaan kuitenkin valtava määrä huomiota.
Myös Eloranta näkee Muskin tempauksen PR-temppuna, jolla haetaan julkisuutta köyhempien kansanosien parissa.
– Samaa luokkaa oli Trumpin toissapäiväinen tempaus olla ”töissä” McDonald’sissa muutama tunti. Helppo tie rikkauteen on osa myyttistä American Dream -käsitettä, jossa kenellä tahansa pitäisi olla mahdollisuus nousta keskiluokkaan tai pidemmälle, Eloranta sanoo.
Kuten kaikessa Trumpin toiminnassa, riskit ja palkinnot ovat molemmat isoja. Kun toiminta on ”epäortodoksista” ja mahdollisesti lainvastaista, sillä saa aivan varmasti huomiota ja mahdollisesti vaikutusta, Pyrhönen sanoo.
– Ei ole sattumaa, että tempaus tehdään juuri Pennsylvaniassa, joka on vaa’ankieliosavaltioista vaalien tiukimpia.
Mahdollisesti lainvastaisen toiminnan vaikutukset kampanjaan voivat olla myös negatiivisia, mutta tämä ei ole Trumpia tai Muskia ennenkään hillinnyt. Aika on parivaljakon puolella. Pyrhösen mukaan mahdolliset oikeustoimet Muskin ”arpajaisia” kohtaan tulevat tuskin etenemään niin nopeasti, että ne vaikuttaisivat ennen marraskuun presidentinvaaleja.
Trumpille ja tämän taustajoukoille kyseessä olisi vain yksi oikeusjuttu muiden jatkoksi.
– Reilun pelin säännöistä kiinni pitäminen on sinällään tärkeää. On kuitenkin myöhäistä toivoa, että tällä olisi haluttua vaikutusta juuri näissä vaaleissa, Pyrhönen sanoo.
Demokraateille vastatoimissa piilee myös imagohaittoja. Republikaaniäänestäjät pitävät jo valmiiksi demokraatteja elitisteinä.
– Jos he alkavat jahdata miljardööriä sen yhden kerran, kun tämä jakaa ilmaista rahaa amerikkalaisille, se ei näytä hyvältä, Pyrhönen sanoo.
