Valtatielle levitetään tiesuolan sijaan muurahaishaposta saatavia formiaatteja, jotka sulattavat tienpinnan jäätä.
Elisa Paljakka,
Ville Toijonen
Väylävirasto ja Kaakkois-Suomen ely-keskus testaavat tiesuolaa korvaavia formiaatteja liukkaudentorjunnassa.
Formiaatit ovat muurahaishapon suoloja ja kemiallisia yhdisteitä, joita voidaan käyttää perinteisten suolojen sijasta maantien suolauksessa. Kuten tiesuolat, myös formiaatti sulattaa tienpinnasta lunta ja jäätä ja vähentää liukkautta.
Kokeilu tapahtuu kuluvan talven aikana valtatie kuuden varrella Luumäellä ja tiellä 26 Taavetin ja Haminan välillä. Tieosuudet ovat raskaan liikenteen solmukohta matkalla Hamina-Kotkan satamaan.
Ely-keskuksen mukaan vastaavaa tutkimusta ei tiettävästi ole tehty missään päin maailmaa valtatien ympäristössä ja talvisissa keliolosuhteissa.
Kallis aine, isot hyödyt
Luumäki on vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Formiaattien isoin hyöty onkin ympäristövaikutuksissa. Perinteisessä tiesuolauksessa käytetyillä kalsiumkloridilla ja natriumkloridilla on haitallisia vaikutuksia pohjavesiin.
– Tiesuola valuu pohjaveteen, jää sinne ja nostaa sen kloridipitoisuutta. Formiaatti puolestaan hajoaa maaperässä eikä kerry luontoon, kertoo liikenne- ja infrastruktuuriyksikön johtaja Kari Halme Kaakkois-Suomen ely-keskuksesta.
Formiaatteja käytetään jo useilla pohjavesialueilla liukkaudentorjunnassa perinteisen tiesuolan rinnalla. Esimerkiksi Lahden kaupunki on käyttänyt formiaatteja jalankulku- ja pyöräteiden aukipitoon pohjavesialueella.
Nyt tutkimus selvittää, minkälaisia määriä formiaattia eri pakkas- ja lumimäärillä pitää käyttää, jotta pelkkä formiaatti riittäisi pitämään tienpinnan sulana ja kitkan riittävänä.
Formiaatit ovat kalliimpia kuin perinteiset tiensuolaukseen käytetyt edulliset suolat. Silti formiaatin käyttö voi tulla pitkällä aikavälillä edullisemmaksi kuin suolauksen aiheuttamien haittojen torjunta.
Tiesuolat kuluttavat Halmeen mukaan vedenottamoiden putkistoja ja koneistoja. Kotitalouksissa korkeat kloridipitoisuudet ruostuttavat esimerkiksi käyttövesiputkistoja ja kodinkoneita.
Suolaisten sulamisvesien torjumiseksi voidaan myös rakentaa pohjavesisuojauksia. Niissä tienpenkereeseen ja tien varren ojan pohjalle asennetaan bentoniittimattoa, joka kerää tieltä valuvat suolaiset vedet ja ohjaa ne sadevesiviemäriin.
Luumäellä on useita pohjavesialueita ja vaikka alueelle on tehty pohjavesisuojausta, kloridipitoisuudet ovat pysyneet korkeina.
Suoloista haittaa
Perinteinen suolaus aiheuttaa monenlaisia haittoja. Esimerkiksi suolanpuutoksesta kärsivät hirvet hakeutuvat valtateiden laitaan nauttimaan tiesuolaa ja ovat siten vaaraksi liikenneturvallisuudelle.
– Me toimitamme jonkin verran suolakiviä niille alueille, joilla ei ole riista-aitoja. Metsästysseurat laittavat kivet kauemmas tiealueista, jotta hirvet eivät hakeutuisi tielle suolan perässä, kertoo Kaakkois-Suomen ely-keskuksen liikennevastuualueen ympäristöasiantuntija Suvi Nirkko.
Lisäksi tienvarsien puut ja makean veden pieneliöt voivat Nirkon mukaan kärsiä suolauksesta.
Myös happopohjaiset suolat kuten formiaatit kuluttavat happea pienvesien kuten lampien pintavedestä. Kaliumformiaatin pitkäaikainen käyttö saattaa nostaa maaperän pH-arvoa.
Luumäen kokeilussa ei tarkastella pohjavesivaikutuksia, vaan ainoastaan formiaatin vaikutusta tien liukkauteen ja kitkaan.
Autot syöpynevät formiaateistakin
Autoilijoille formiaatit eivät tiettävästi tuo helpotusta tiesuolojen aiheuttamaan ajoneuvojen pohjan ja osien ruostumiseen. Formiaattien vaikutuksista päällysteiden kestävyyteen ja ajoneuvojen ruostumiseen on tehty tutkimusta, mutta tulokset ovat osin ristiriitaisia keskenään.
Jos kokeilun tulokset osoittautuvat hyviksi, voidaan teiden sulattamista pelkällä formiaatilla alkaa käyttää muissakin pohjavesialueiden kannalta vaikeissa kohteissa.
