Opetus- ja kulttuuriministeriö jakoi vuosittaiset kulttuurin Suomi-palkinnot tiistaina. Yksi palkinnonsaajista on muusikko Ville Valo.
Palkinnon perusteluiden mukaan Valon Him-yhtyeen kehittämä love metal -tyyli on saavuttanut kulttimaineen ja jättänyt pysyvän jäljen kansainväliseen rock-historiaan. Yhtyeen menestys avasi ovia myös muille suomalaisille yhtyeille kansainvälisillä markkinoilla.
Haastattelimme neljää Valon hyvin tuntevaa ystävää ja kollegaa, jotka kertovat, mikä tekee muusikosta poikkeuksellisen.
Haastattelut on tehty ennen Kimmo Aroluoman kirjan julkaisua, jossa kerrotaan Valon asiattomasta käytöksestä kiertueilla.
Juhani Merimaa
Tavastian entinen toimitusjohtaja. Ville Valon yhtiökumppani HellDone Festivals Oy:ssä.
”1990-luvun puolivälin tienoilla Valo tuli käymään meidän toimistolla. Hän suoraan ilmoitti, että on perustanut bändin ja haluaa tulla uudenvuodenaattona keikalle. Bändin nimi oli silloin His Infernal Majesty ja Valo soitti siinä bassoa. Musiikki ei vielä ollut saavuttanut sitä muotoa, mikä se myöhemmin oli, mutta visio ohjasi häntä eteenpäin voimakkaasti.
Varsinkin alkuvaiheessa Valo kävi Tavastialla keikoilla aika paljon katsomassa myös muita bändejä. Hän tuli vasta sitten omia reittejään, kun keikka oli alkanut ja valot oli pimeinä. Hän löysi tuonne salin perälle ja sai olla suht rauhassa, kun oli pimeä sali.
Hän teki hyvin vakuuttavan vaikutuksen ja uskoi itseensä.
Juhani Merimaa, Suomi-rockin grand old man
Hän on myöskin miellyttäväkäytöksinen ja hänen kanssaan on helppo tehdä duunia, kaikki elementit oli kohdallaan.
Hän johtaa bändiä varmalla otteella, että miltä sen pitää kuulostaa ja antaa hyvin tarkat ohjeet. Valo on muutamassa levyssä soittanut itse kaikki soittimet ja sitten vasta mennyt bänditreeneihin.
Hän toimii niinkuin hän itse parhaaksi näkee, ja lopputulos on ollut loistavaa. En ole kellään suomalaisella nähnyt niin kansainvälisesti latautunutta yleisöä. Se on hyvin poikkeuksellista.”
Tiina Vuorinen
Toiminut Himin keikkamyyjänä. Työskennellyt musiikkialalla vuodesta 1977 lähtien, muun muassa Hanoi Rocksin kanssa.
”Tämä heppu tuli puskista ja vaan räjäytti pankin. Hänellä on uskomaton lauluääni, skaala on iso.
Katja Ståhl oli silloin töissä label managerina BMG: llä. Hän toi minulle Wicked Game -singlen.
En yleensä kuuntele heti niin, että joku tuijottaa mun ilmeitä, vaan haluan rauhassa kuunnella itse. Mutta vahingossa laitoin sen heti soimaan toimistossa ja olin vaan, että ilman muuta.
Olin kuullut saman biisin radiosta ja ihmettelin jo silloin, että kenen tämä on.
Kuka tekee tällaista? Tämähän on sairaan hyvä.
Tiina Vuorinen, agentti ja promoottori
Se kiinnitti heti huomiota ja erottui massasta. Valo oli kuullut että olin tehnyt töitä Andy McCoyn kanssa ja halusi siksi tehdä töitä kanssani. Hän oli silloin 19-vuotias.
Hän oli silloin ja on vieläkin kiinnostunut muista artisteista. Valoa kiinnostivat muun muassa Badding, Tuomari Nurmio, Dave Lindholm ja Hanoi Rocks.
Aina uudenvuoden aikaan yhtyeellä oli Helldone-keikka Tavastialla tai kiertue Suomessa. Se oli joululahja ihmisille. Lippujen hinnat pyrittiin pitämään asiallisina alussa, jotta yleisöllä olisi varaa tulla. Ihmisethän lensivät paikalle ympäri maailmaa. Jouduin jakamaan pääsyliput niin, että puolet myytiin ulkomaille ja puolet Suomeen. Jos Helldone-tapahtuma olisi kasvanut isommaksi, siitä olisi tullut tylsää. Kun yleisö on kaukana, samaa intiimiä tunnetta ei saa aikaiseksi.
Valo on äärettömän tarkka. Hän on kiinnostunut asioista ja älykäs. Valon kanssa ei vedetä mutkia suoriksi, vaan pitää olla perusteellinen, mikä on hyvä asia. Hän haastaa itsensä ja muita, mikä on äärettömän positiivista. Pitää olla sanottavaa ja osata sanoa se.
Valo kävelee omia polkujaan, ja se on hienoa. Hän ei ole massaa, eikä tee asioita siksi, että muutkin tekevät. Jos ei ole asiaa, niin sitten ei ole, eikä mennä julkisuuteen höpöttämään.”
Tara Kojonen
Himin promootiopäällikkö vuodesta 2001, jonka jälkeen vastannut Ville Valon tiedotuksesta.
”Ensimmäinen keikkakokemus oli vuonna 1999. Ensivaikutelmani oli, että poikkeuksellisella bändillä on valtavan karismaattinen keulahahmo. 25-vuotiselle uralle on mahtunut paljon kaikkea. Himillä oli lukuisia radiohittejä, palkintoja, loppumyytyjä kiertueita ja menestys ulkomailla eritoten Saksassa ja USA:ssa. Manageri Seppo Vesterisellä oli merkittävä osa tässä asiassa.
Ville on omalla tavallaan perfektionisti. Hän toivoo, että muut yltävät samaan kuin hän itsekin. Ville ei päästä käsistään irti mitään puolivillaista, puhutaan sitten kappaleista tai levynkansitaiteesta. Niihin on laitettu paljon ajatusta ja on tehty paljon työtä, että ne näyttävät ja kuulostavat juuri siltä, mitä halutaan. Sellainen tapa työskennellä on pysynyt hyvinkin samanlaisena kaikki nämä vuodet.”
Stefan Lindfors
Muotoilija. Valon ystävä, ohjannut useita Himin musiikkivideoita.
”Yhtyeen manageri Seppo Vesterinen otti yhteyttä minuun 2002, että kiinnostaisiko minua ohjata Himin musiikkivideo. Silloin en ollut koskaan tavannut Villeä.
Kirjoitin läpi yön aamuun asti keittiössä ideaa, mitä videossa voisi tapahtua. Olin katsonut heidän filmejään, ja Ville oli niin seksuaalisen attraktiivinen ja videoissa oli vielä korostettu sitä. Olin sitä mieltä, että hän on joka tapauksessa sellainen, niin haluan lyödä jotain ihan muuta tarinaa tuohon sekaan.
Tapsimme Villen kanssa eräässä olutbaarissa Helsingin keskustassa ja meillä synkkasi välittömästi. Absolut välitön yhteys, mikä on harvinaista ja ihanaa. Siitä alkoi syvä ystävyys.
Funeral of hearts -videon kuvaus oli äärimmäisen vaativaa bändille. Se tehtiin keskellä rankkaa talvea: bändi ratsasti hangessa hevosilla ja Ville souti soutuveneellä Norjan rannikolla. Pakkasta oli -25-35 astetta.
Harva hänen tasoisensa stara tekisi kameralle mitään sellaista.
Stefan Lindfors, muotoilija
Paljon myöhemmin Ville soitti intoa täynnä Lontoosta. Pitkän linjan metallilehti Kerrang! oli nimennyt Funeral of Heartsin vuoden parhaaksi musiikkivideoksi. Ville halusi, että minä saan sen pystin.
Menestyksen saavuttaminen ei ole yksinkertaista. Siihen tarvitaan hirveän paljon muutakin kuin pelkästään oman alan edellyttämää taitoa. Ei kenestäkään tule sen takia kova rocktähti, että on hiton hyvä laulamaan.
Lisäksi imagobisnes on osa sitä maailmaa. Ville on ymmärtänyt itse käyttää itseään imagollisesti, ja se on selvästikin toiminut. Mutta se ei ole koko juttu. Pitää olla jokin konsepti, joka puolustaa paikkaansa maailman ylitarjonnassa.”
