Jäällä Vaasan edustalla pakkasta on enintään 15 astetta, mutta tuuli lisää sen purevuutta.
Täällä on helppo kuvitella, että olisimme pohjoisnavalla.
Keskellä jäätä, jäihin juuttuneena nököttää etäisesti lierihattua muistuttava alus: ranskalainen Tara Polar Station.
Se on tutkimusalus, jonka tarkoituksena on tuottaa lähivuosikymmeninä tietoa muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutuksista sekä pohjoisesta napa-alueesta, joka on valtava mutta edelleen vähän tutkittu kolkka.
Elokuussa sama alus lähtee ensimmäistä kertaa matkalleen kohti pohjoisnapaa. Siellä se on jumissa jäissä arvion mukaan 14–15 kuukautta.
Alusta täytyy kuitenkin ennen sitä testata. Sen tiimi tarvitsee tietoa siitä, miten laitteet ja alus toimivat näin kylmässä. Tutkijoiden täytyy myös oppia tulemaan toimeen äärimmäisen kylmissä ja pimeissä olosuhteissa.
Suomi on siihen juuri sopiva paikka.
Pohjoisnavalla ei juuri ole sen kylmempää kuin Pohjois-Suomessa talvisin.
Pohjoisella napajäätiköllä lämpötila on yleensä noin 25 astetta pakkasella, kylminä päivinä voi olla –40 astetta.
Napa-alueella on pimeää jopa kuukausia putkeen, mutta eivät päivät tammikuussa Suomessakaan kovin valoisia ole.
Yli vuosi jumissa jossain pohjoisnavan lähellä
Suomen olosuhteet ovat jo ehtineet yllättää miehistön.
Tara saapui alun perin Ouluun marras-joulukuun vaihteessa, kun meri oli vielä sula.
Oulussa vietettiin leutoa ja lumetonta joulua, mutta pian sen jälkeen pakkanen kiristyi yli –20 asteeseen.
Sellaisissa pakkasissa alus jää jumiin jäihin, mutta juuri siihenhän se on suunniteltukin.
Ensi vuonna tähän aikaan Tara on jo kiinni jäissä paljon Suomea pohjoisempana.
Jos kaikki menee hyvin, se irtoaa seuraavan kerran jäistä yli vuotta myöhemmin aivan eri puolella Pohjoista jäämerta, minne ajojää on sen kuljettanut.
Aivan tarkkaa reittiä on mahdotonta suunnitella etukäteen. Tara voi mennä pohjoisnavan kautta tai sitten se kulkee jostain sen lähistöltä.
Jos alus jämähtää jäihin liian idässä, se voi päätyä Beaufortin pyörteeseen. Silloin alus pyörisi ympäriinsä limbossa useita vuosia.
Laivan mukana pohjoiseen matkustaa tutkijoiden ja merimiesten lisäksi muun muassa insinöörejä, lääkäri ja kokki.
Lähes kaikki ruoka valmistetaan pakasteista. Ranskalaiseen tapaan aluksella on aina tarjolla myös jälkiruokaa.
Talvella laivalla on 12 henkilöä, kesäisin 18.
Ensi elokuussa matkaan lähtevä miehistö pysyy laivalla kahdeksasta yhdeksään kuukautta, kunnes lentokone tuo uuden miehistön tilalle.
Olosuhteet aluksella ovat yksinkertaiset, mutta karuiksi niitä ei voi kuvata. Miehistöllä on esimerkiksi jatkuvasti pääsy nettiin.
Laivalla on runsaasti tutkimuksen tekoon soveltuvia laboratorioita, mutta myös esimerkiksi sauna.
Suomessa osa miehistöstä on käynyt saunomisen jälkeen avannossa ”moonpoolissa”, joka on tutkimukseen tarkoitettu aukko aluksen pohjassa suoraan mereen.
Katso alta kuvia aluksen sisätiloista ja elämästä aluksella. Kuvaa klikkaamalla saat lisätietoa.
Laivan lääkäri antaa laivalla ensiapua ja hoitaa pieniä tapaturmia tai esimerkiksi paleltumia. Jos tapahtuu jotain isompaa, miehistö pitää evakuoida. Se ei välttämättä onnistu nopeasti, sanoo Fondation Tara Océanin johtaja Romain Troublé.
– En voi sanoa, että matkalla ei olisi riskejä.
Alus tarttuu jäihin Venäjän pohjoispuolella ja vapautuu niistä oletettavasti lähellä Grönlantia.
Troublé sanoo, että alus liikkuu geopoliittisesti erittäin kiinnostavalla alueella. Hänen mukaansa on kuitenkin mahdotonta sanoa, vaikuttaako geopoliittinen tilanne siihen jotenkin.
– Ehkä. En tiedä. Tilanne kehittyy koko ajan, joten suunnitelmia on vaikea tehdä.
Viimeinen sukupolvi, joka voi nähdä pysyvän jäätikön
Taran tutkimuslaitteet tuottavat tietoa kahden kilometrin syvyydestä kahden kilometrin korkeuteen.
Tutkimuksen avulla voidaan saada esimerkiksi uutta tietoa siitä, miten jäätiköt sulavat ilmaston muuttuessa – ja ovat jo sulaneet.
Pohjoisilla alueilla ilmasto lämpenee 3–4 kertaa keskimääräistä nopeammin.
Tarkoituksena on tutkia jäätikön lisäksi esimerkiksi ilmakehää ja merten ekosysteemejä. Säätiön johtaja Romain Troublé uskoo, että tutkimusretken seurauksena löydetään esimerkiksi uusia eliölajeja.
Troublé sanoo, että nyt ovat viimeiset hetket kerätä tietoa arktisesta alueesta.
Kohta se on liian myöhäistä.
– Olemme viimeinen sukupolvi, joka näkee arktisen alueen nykyisen kaltaisena.
Taran tarkoitus on tehdä retkiä vuoteen 2045 asti. Ilmastopaneeli IPCC:n ennusteiden mukaan 2050-luvulla jäätikkö voi arktisella alueella joinakin vuosina sulaa kokonaan.
Videolla Troublé kertoo lisää arktisen tutkimuksen merkityksestä ja siitä, kuinka vähän maapallon pohjoisimmista osista tiedetään.
Suomalaisillakin on pieni rooli tutkimuksessa.
Ilmatieteen laitos on toimittanut Taralle laitteita ja auttanut niiden käyttämisessä. Ainakaan ensimmäiselle naparetkelle ei kuitenkaan lähde suomalaisia.
Juuri suomalaiskytkösten takia alus on nyt Suomessa eikä vaikka Ruotsin edustalla, Romain Troublé kertoo.
Troublé ja laivan kapteeni Martin Hertau kertovat, että he ovat olleet tyytyväisiä siihen, kuinka arktiset testiolosuhteet Suomessa ovat olleet.
– Etsimme erittäin kylmiä olosuhteita. Ja teillä on sellaiset, Troublé sanoo.
Suomalainen kylmyys on kuitenkin tuottanut myös ongelmia.
Laivan piti pysyä Oulun lähistöllä, mutta jäätilanteen takia Oulun satamaan otettiin käyttöön avustusrajoitukset. Käytännössä Taran kaltaiset pienet alukset eivät enää olisi saaneet jäänmurtajien apua.
Siksi laiva siirtyi Vaasan lähelle. Siellä se on tammikuun loppupuolelle saakka.
Alus on jo aiemmin tehnyt yhden testireissun Islannin ja Grönlannin väliselle Framin salmelle.
Sekä Hertau että Troublé ovat tyytyväisiä siihen, miten laiva on toiminut myös Suomen olosuhteissa.
Katso alta Taralla työskentelevän kuvaajan taltioimia otoksia Suomesta:
Yksi merkittävä ero Suomen ja pohjoisnavan välillä kuitenkin on.
Suomessa ei ole jääkarhuja.
Miehistö on kuitenkin pitänyt Suomessa silmänsä auki sen varalta, löytyisikö täältä jokin kylmiin olosuhteisiin sopiva koirarotu:
