Kiinalainen toimittaja Zhao Guangjun saapui Suomeen vuoden 2011 lopulla. Hän oli tuolloin jo eläkeikää lähestyvä kokenut kirjeenvaihtaja.
Zhao ja hänen vaimonsa muuttivat Itä-Helsinkiin merelliselle, vauraalle asuinalueelle.
Naapurit muistavat pariskunnan yhä hyvin. He kertovat, että rouva oli taitava ruuanlaittaja ja että Zhao kutsui naapureita mieluusti syömään.
Zhao kyseli naapureilta paljon Suomesta. Keskustelu sujui suomeksi, sillä Zhao oli ollut kirjeenvaihtajana Helsingissä aiemminkin. Mutta omasta elämästään Kiinassa hän ei kertonut.
Sitä naapurit eivät tienneet, että noihin aikoihin Zhaon tekemisiä tutki jo Ruotsin turvallisuuspoliisi.
Kiinalaisen sanomalehden kirjeenvaihtajana Helsingissä vuosina 2011–2015 toiminut Zhao Guangjun oli todellisuudessa Kiinan valtion turvallisuusministeriön tiedustelu-upseeri.
Ylen tutkivan journalismin MOT-toimitus on selvittänyt yhteistyössä eurooppalaisten medioiden kanssa Kiinan tiedustelukoneiston toimintaa. Tapaukset tuovat uutta tietoa siitä, millaisten peiteroolien turvin Kiina pyrkii hankkimaan salaisia tietoja.
Zhaon tarina kerrotaan keskiviikkona 20. marraskuuta julkaistavassa MOT-dokumentissa Vakooja / toimittaja. Ohjelman voi katsoa Yle Areenassa.
MOT on vahvistanut tiedot Zhaon roolista useasta lähteestä. Häntä ei ole tuomittu rikoksista. Julkaisemme hänen nimensä, koska tapaus osoittaa, miten Kiina käyttää toimittajia tiedustelun peiteroolina.
Zhao ei antanut MOT:lle haastattelua.
Itä-Helsingissä asuneen Zhaon rooli paljastui erään oikeudenkäynnin sivutuotteena.
Kyse on Ruotsissa vuonna 2018 käydystä oikeudenkäynnistä. Siinä tuomittiin Ruotsissa asunut agentti, joka vakoili Tukholman tiibetiläisyhteisöä Kiinan värväämänä.
Agentti teki vuosien 2013 ja 2015 välissä jopa 12 matkaa Suomeen.
Suomen-matkojen jälkeen hänen tililleen ilmestyi rahaa, yhteensä useita tuhansia euroja pienemmiksi eriksi pilkottuna.
– [Tuomittu] on ollut yhteydessä kolmeen eri henkilöön, jotka liittyvät Kiinan valtion turvallisuusministeriöön ja jotka on tunnistettu tiedustelu-upseereiksi, sanotaan Södertörnin käräjäoikeuden tuomiossa.
Agentin yhteyshenkilö oli Zhao Guangjun, kiinalaisen sanomalehden Suomen-kirjeenvaihtaja.
Zhaon ja ruotsalaisen agentin tapaamisista Helsingissä on saatavilla vain niukasti tietoa. Tuomiosta ilmenee ainoastaan, että niitä oli useita, paikkana olivat ravintolat ja kauppakeskukset ja tapaamiset olivat kestoltaan lyhyitä.
Zhaon tehtäviin näyttää kuuluneen ainakin agentin tuhansiin euroihin nousseiden palkkioiden maksaminen. Tuomion mukaan agentti teki tililleen merkittäviä käteistalletuksia jo vuosina 2013 ja 2014.
Vakooja-toimittajat eivät julkaise ahkerasti
Zhaosta on julkisesti saatavilla vain yksi valokuva. Siinä hän haastattelee Norjan pääministeriä Gro Harlem Brundlandia 80-luvun lopussa.
Suomessa Zhao kirjoitti juttuja muun muassa suomalaisesta joulusta, vaalituloksista ja itsenäisyyspäivän traditioista. Jutut näyttävät syntyneen varsin pienellä vaivalla. Tyypillisesti niissä ei ole kenenkään haastatteluja.
Myös tiedustelupalvelut seuraavat maassa olevien ulkomaalaisten toimittajien julkaisutahtia.
Zhao näyttää verkosta löytyvien juttujen perusteella kirjoittaneen keskimäärin Suomen vuosinaan 1–2 juttua kuukaudessa. Esimerkiksi Belgiassa tiedustelukytkyistä epäilty toimittaja on julkaissut keskimäärin reilut kolme juttua kuussa.
Ei voi olla täysin varma, että kaikki jutut ovat edelleen verkossa, mutta juttujen määrä ja laatu herättävät epäilyn, että osalle toimittajan työ ei ole kokopäivätyö.
Kommunistipuolueen lehteä käytetään tiedusteluun
Zhao edusti Suomessa sanomalehteä, jonka kiinankielinen nimi, ”Guangming”, viittaa valistukseen tai valaistumiseen. Se on kommunistipuolueen lehti, jolla on laaja kirjeenvaihtajien verkosto maailmalla.
On lähes varmaa, että Kiinan turvallisuusministeriö käyttää lehteä tiedusteluun, sanoo Peter Mattis.
Hän aloitti uransa Yhdysvaltojen tiedustelupalvelu CIA:n Kiina-analyytikkona. Nykyään hän johtaa puoluepoliittisesti sitoutumatonta ulkopoliittista Jamestown-säätiötä.
– Ovatko kaikki tämän päivälehden toimittajat turvallisuusministeriön väkeä? Ei, mutta voidaan sanoa, että osa on, hän sanoo.
Australialaistutkija ja kirjailija Alex Joske on samaa mieltä. Hän on kirjoittanut kirjan Kiinan turvallisuusministeriön tiedustelusta.
Kyseinen sanomalehti ei ole mikään New York Times tai BBC, hän sanoo.
– Se ei ole erityisen merkittävä lehti Kiinassa. Mielestäni syy laajaan kirjeenvaihtajaverkostoon on todellisuudessa valtion turvallisuusministeriö, hän sanoo.
Joske arvioi, että eri puolilla maailmaa toimii jopa 100–200 toimittajaa, jotka työskentelevät samalla Kiinan turvallisuusministeriölle.
Myös Sveitsin tiedustelupalvelu arvioi tuoreessa raportissaan, että juuri Kiinalle on tyypillistä käyttää yrittäjinä, turisteina tai toimittajina esiintyviä henkilöitä tiedustelussaan.
Suomen suojelupoliisin ei kommentoi Zhao Guangjunin tapausta, mutta kertoo, että toimittaja on tyypillinen tiedustelu-upseerin peiterooli.
Pakolaisvakoilu ei ole laitonta Suomessa
Ruotsissa tuomitun agentin tapaus oli käräjäoikeuden mukaan tyypillinen esimerkki siitä, miten Kiinan tiedustelu toimii.
Siinä kyse oli tiibetiläisyhteisöön kohdistuneesta niin kutsutusta pakolaisvakoilusta. Henkilöön kohdistuva vakoilu on rikos Ruotsissa, mutta ei Suomessa.
Niinpä Zhao Guangjun ei ilmi tulleessa tapauksessa rikkonut Suomen lakia.
Suojelupoliisi on jo pitkään esittänyt pakolaisvakoilun kriminalisointia myös Suomessa.
Ruotsissa annetussa tuomiossa korostettiin, ettei tuomitun agentin yhteydenpidon syistä tiedustelun työntekijöihin jäänyt epäilystä.
– Todennäköisyys sille, että yhteydenpito näihin henkilöihin olisi ollut vain sattumaa eikä osa pakolaisvakoilua, on lähes olematon.
Vakoojan viimeinen juttu
Zhao Guangjunin julkinen toimittajan ura Suomessa päättyi harmittoman oloiseen pieneen juttuun.
Viimeiseksi jutuksi jäi Tampereelta Tammerkosken koululta laadittu teksti, joka kertoi pekingiläisten koululaisten vierailusta.
– Pienet lähettiläät esittelevät Kiinan kulttuuria, hän kirjoitti helmikuussa 2015.
Noihin aikoihin Zhao Guangjun vaimoineen muutti pois Itä-Helsingissä sijainneesta kodistaan. He palasivat Kiinaan.
Samana vuonna 2015 päättyivät myös Ruotsissa tuomitun agentin Suomen-matkat. Hän alkoi sen sijaan vierailla Puolassa.
Yle pyysi Zhaon haastattelua lehden Pohjoismaiden ja Baltian osaston kautta. Lehden mukaan Zhao on ollut eläkkeellä jo useita vuosia, eikä hän antanut haastattelua.
Kiinan suurlähetystö Suomessa ei kommentoi toimittaja-vakoojan kaksoisroolia Suomessa. Se vaati Ylelle toimittamassaan sähköpostivastauksessaan lopettamaan disinformaation levittämisen ”niin kutsutusta Kiinan vakooja-uhasta”.
