Kirkolliskokouksessa Valamon luostarissa Heinävedellä ratkeaa torstaina, kuka on ylin johtaja ja uusi keulakuva Suomen ortodoksiselle kirkolle.
Valamon luostarissa Heinävedellä alkaa maanantaina kirkolliskokous, jossa valitaan uusi arkkipiispa Suomen ortodoksiselle kirkolle. Nykyinen Karjalan ja koko maan arkkipiispa Leo valittiin tehtävään vuonna 2001. Hän jää eläkkeelle.
Ehdokkaat asetetaan vasta kokouksessa, mutta kärkinimet ovat kolme nykyistä piispaa: Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni, Oulun metropoliitta Elia ja Haminan piispa Sergei, joka on myös Helsingin apulaispiispa.
Arkkipiispan valitsevat kirkolliskokouksessa neljä piispaa, 11 papiston ja kolme kanttoreiden edustajaa sekä 17 vaaleilla valittua maallikkoa.
Yliopisto-opettaja Teemu Toivonen Itä-Suomen yliopiston teologian osastolta kertoo, että Suomen hallintomalli on harvinainen.
– On maailmanlaajuisesti aika poikkeuksellista, että on kirkolliskokous, jossa kokoontuvat sekä piispat, papistoa että maallikoita päättämään yhdessä jopa arkkipiispasta, Toivonen toteaa.
Vaalissa on monta vaihetta
Suomen ortodoksinen kirkko on autonominen eli sisäisesti itsenäinen paikalliskirkko ja valitsee arkkipiispan itsenäisesti. Koska kirkko on kuulunut yli sata vuotta Konstantinopolin patriarkaattiin, piispojen synodi Turkissa vahvistaa vaalin tuloksen.
Ehdokasasettelu alkaa tiistaina yleisöltä suljetussa istunnossa, jossa kokousedustajat voivat esittää ehdokkaita vaaliin.
Sen jälkeen piispainkokous arkkipiispan johdolla asettaa ehdokkaat ja varmistaa, että he ovat sopivia ja täyttävät kirkon säännöt. Valamoon on kutsuttu metropoliitat Virosta ja Turkista täydentämään tarvittaessa piispainkokousta, koska ehdolle asetettavat eivät voi itse osallistua ehdokasasettelupäätökseen.
Vaali järjestetään torstaina luostarin pääkirkossa. Seuraava arkkipiispa on se, joka saa yli puolet annetuista äänistä. Jos vaalissa on enemmän kuin kaksi ehdokasta eikä kukaan saa yli puolta äänistä, toisella kierroksella on mukana kaksi eniten ääniä saanutta.
Ortodokseja on enemmän kuin jäsenrekisterissä
Ortodoksiseen kirkkoon kuuluu Suomessa noin 56 000 jäsentä, mikä on noin prosentti suomalaisista.
Todellinen ortodoksien määrä maassa voi olla kaksi kertaa suurempi, sillä ukrainalaisia sotapakolaisia on enemmän kuin kirkon koko jäsenmäärä ja heistä kaksi kolmasosaa on ortodokseja. Kirkko on aloittanut tiedottamaan myös ukrainan kielellä.
Noin 40 prosenttia Suomen ortodokseista kuuluu Helsingin seurakuntaan. Seuraavaksi suurimmat seurakunnat ovat Joensuussa ja Kuopiossa.
