perjantai, 29 marraskuun

Pohjois-Karjala-projekti on yksi Suomen kansanterveyden menneistä menestystarinoista.

Ravitsemussuositukset ovat olleet vilkkaan keskustelun aiheena ennenkin. Näin rasvasta ja ravintosuosituksista keskusteltiin syyskuussa 2010 Ylen A-talkissa. Studiossa Mikael Fogelholm, Pekka Puska, Kari Salminen ja Taija Somppi.

Viime päivinä on keskusteltu reippaasti uusista ravintosuosituksista. Suosituksissa huomiota on saanut varsinkin suositus vähentää lihan ja leikkeleiden määrää. Suunta on hyvä, sanoo professori Pekka Puska.

Suomen yhdelle tunnetuimmista kansanterveystyön asiantuntijoista, professori Pekka Puskalle, reaktiot ovat tuttuja. Hän johti vuosikymmeniä Pohjois-Karjala -projektia, joka alkoi 1970-luvulla ja päättyi 1990-luvulla. Silloin keskustelua värittivät ilmaisut ”kanin ruoka” ja ”rasvasota”.

Puska muistuttaa, että vaikka suositukset eivät ole pakottavia, ne tarjoavat arvokasta asiantuntijatietoa, jota kansa kaipaa.

Ensinnäkin on tärkeää, että näitä asioita pidetään jatkuvasti esillä ja arvioidaan uusimpien tutkimustulosten valossa jatko, Puska toteaa.

Uusissa ravintosuosituksissa ei Puskan mukaan ole suuria muutoksia, mutta niiden vaikutus on silti merkittävä. Gramma sinne tänne antaa kuitenkin oikean suunnan.

– Kansanterveyden parantaminen ravitsemuksen avulla on tavoite, sillä meillä on kaksi suurta ongelmaa: lihavuuden lisääntyminen ja ravitsemukselliset puutteet.

Professori painottaa, että yksilötason ohjeet eivät yksin riitä – tarvitaan yhteiskunnallista tukea.

Huomio ruokaympäristöön

Nykyinen ruokaympäristö on suuri haaste erityisesti lapsille ja nuorille.

– Epäterveellisten tuotteiden markkinointi ja saatavuus ovat suuria ongelmia. Esimerkiksi virvoitusjuomaveron porrastaminen sokeripitoisuuden mukaan voisi kannustaa teollisuutta muuttamaan tuotteiden koostumusta, hän ehdottaa.

Lisäksi Puska nostaa esille energiatuotteiden markkinoinnin nuorille. Se kaipaa Puskan mielestä tiukempaa sääntelyä. Esimerkiksi Portugali, Englanti ja Norja ovat ryhtymässä toimenpiteisiin näiden tuotteiden lapsimarkkinoinnin rajoittamiseksi.

Puska korostaa, että ravintosuositusten ohella tarvitaan yhteiskunnallisia toimia terveyserojen kaventamiseksi. Esimerkiksi kouluruokailu on ollut menestys, mutta epäterveiden ruokien tiukka verotus veisi kokonaisuutta eteenpäin.

Pohjois-Karjala -projektin tuloksia: kanin ruokaa, rasvasota ja vähemmän sydänkohtauksia

Pohjois-Karjala-projekti on yksi Suomen kansanterveyden menestystarinoista, ja se tarjoaa oppeja nykytilanteeseen.

– Elintapamuutosten seurauksena väestön sydäntautikuolleisuus alkoi nopeasti vähentyä Pohjois-Karjalassa ja vähitellen koko maassa. Vuodesta 1972 lähtien työikäisten miesten ennenaikainen vuotuinen sydänkuolleisuus on laskenut yli 80 prosenttia, Puska muistuttaa.

Projekti ei kuitenkaan ollut ilman haasteita; se kohtasi muun muassa niin sanotun ”rasvasodan” ja ennakkoluulot, joiden mukaan kasvikset olisivat vain ”kanin ruokaa”.

Pohjois-Karjala-projektissa valistustyötä tehtiin television tietoiskujen ja terveysohjelmien kautta sekä kiertämällä kuntia ja kyliä.

Ylen haastattelussa vuonna 2022 Puska kommentoi, kuinka 1970-luvulla ongelmana oli terveystiedon puute, mutta nykypäivänä tietoa on enemmän kuin tarpeeksi, ja haasteena on erottaa luotettava tieto huuhaasta.

Uusien ruokasuositusten mukaan suomalaisten pitäisi syödä huomattavasti vähemmän punaista lihaa. Mitä päättäjät voivat tehdä asialle? Marraskuussa 2024 A-studiossa keskustelemassa kansanedustajat Peter Östman (kd.) ja Tiina Elo (vihr.) sekä Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Maijaliisa Erkkola.
Jaa.
Exit mobile version