Liikunta tukee mielenterveyttä useilla erilaisilla vaikutuskeinoilla. Vähäinenkin säännöllinen liikkuminen tekee mielelle hyvää.
Lisää mielihyvähormoneja, laadukkaampaa unta, itseluottamuksen vahvistumista – tässä muutama esimerkki siitä, miten liikunta tukee mielen hyvinvointia.
THL:n tutkimuspäällikkö Kaija Appelqvist-Schmidlechner puhui aiheesta perjantaina Tieteen päivillä Helsingissä.
Terveyttä edistävästä liikkumisesta on selkeät suositukset, mutta millainen liikunta on hyväksi nimenomaan mielen hoivaamisessa?
– Tärkeintä olisi löytää itselle mieluisin tapa liikkua. Erityisesti vapaa-ajan liikunta on tärkeää mielenterveyden kannalta, Kaija Appelqvist-Schmidlechner sanoo.
Mieluisaa ja sopivan haastavaa liikuntaa
Kaija Appelqvist-Schmidlechnerin mukaan liikunta on mielenterveyden tukemisessa tehokasta, kun se täyttää psykologisia perustarpeita: omaehtoisuutta, yhteisöllisyyttä ja kyvykkyyttä.
On tärkeää, että ihminen saa itse valita lajin kiinnostuksensa mukaan. Yhteisöllisyyden kokemista voi puolestaan vahvistaa muiden kanssa yhdessä liikkuminen ja se, että kokee tulevansa hyväksytyksi ryhmässä. Myös kyvykkyyden ja minäpystyvyyden tunne edistää mielenterveyttä.
– Kyvykkyyden tunne tulee siitä, että liikunta on sopivan haastavaa suhteessa omaan osaamiseen, taitoihin ja voimavaroihin. Eli ei liian vaikeaa, mutta ei liian helppoakaan.
Mielenterveyshyötyjä saa muustakin kuin hikiliikunnasta
Viime vuonna julkaistun yli kaksisataa tutkimusta yhteen koonneen tutkimuksen mukaan kävely, hölkkä, voimaharjoittelu ja jooga näyttivät olevan vakavan masennuksen hoidossa erityisen suotuisia lajeja muun hoidon lisänä.
Kaija Appelqvist-Schmidlechnerin mukaan mielen hyvinvoinnin kannalta tärkeintä on kuitenkin se, että ihminen liikkuu juuri itselleen sopivalla tavalla.
– Liikuntamuodolla ei ole niin väliä, kunhan se on itselle mielekästä ja siitä saa mahdollisimman säännöllisen tavan.
Rasittavampi liikunta näyttää tutkimusten mukaan olevan tehokkaampaa mielenterveysoireilun lievittämiseksi kuin kevyt liikunta. Pienikin arkeen ujutettu liikkuminen on kuitenkin hyväksi, eikä Kaija Appelqvist-Schmidlechnerin mukaan kannata ajatella, että mieltä hoitavan liikkumisen pitäisi olla aina hikitreeniä.
Aivan automaattisesti liikunta ei kuitenkaan lääkitse mieltä. Vaikutus voi olla päinvastainen, jos liikunnasta tulee pakonomaista.
– Se voi ilmetä esimerkiksi siten, että henkilö ei omasta mielestään voi pitää taukoa liikunnasta, vaikka olisi kuinka väsynyt tai jopa sairas. Ja hän tuntee syyllisyyden tunteita siitä, jos treeni jää väliin.
Liikkuminen ei myöskään tue mielenterveyttä, jos esimerkiksi lasten tai nuorten valmentajan toiminta murentaa itsetuntoa tai liikuntaryhmässä on kiusaamista.
Liikunta auttaa usealla eri vaikutustavalla
Liikunta tekee tutkimusten mukaan hyvää useilla erilaisilla vaikutusmekanismeilla.
Viime vuosina tutkimustieto varsinkin liikunnan psykososiaalisista vaikutuksista on vahvistunut.
Osa liikunnasta tarjoaa sosiaalisia tilanteita ja voi lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta muiden kanssa, mikä on tärkeää mielenterveyden kannalta. Jos liikunta tarjoaa onnistumisen kokemuksia, myös itsetunto vahvistuu.
– Onnistumisen kokemukset vahvistavat minäpystyvyyden ja pätevyyden tunnetta, ja tämä tukee mielen hyvinvointia, Kaija Appelqvist-Schmidlechner sanoo.
Välitöntä mielihyvää, laadukkaampaa unta
Myös liikunnan keholliset vaikutukset ovat hyvin merkittäviä mielenterveyden kannalta.
Esimerkiksi dopamiinia, serotoniinia ja endorfiinia alkaa erittyä voimakkaammin, ja liikunta antaa välittömän mielihyvän tunteen liikuntasuorituksen jälkeen.
– Lisäksi liikunta tehostaa aivojen verenkiertoa ja nostaa tällä tavalla vireystilaa. Se myös tehostaa aineenvaihduntaa ja auttaa poistamaan stressin tuottamia haitallisia kuona-aineita elimistöstä.
Säännöllinen liikunta vaikuttaa usein myös ihmisen käyttäytymiseen niin, että se auttaa kiinnittämään huomion muihinkin terveellisiin elintapoihin.
Lisäksi se parantaa hyvinvoinnin peruskiveä, unta. Kunhan liikunta ei ajoitu liian lähelle nukkumaanmenoaikaa, säännöllinen liikunta yleensä pidentää unta ja parantaa unen laatua.
