torstai, 31 lokakuun

Presidentti Sauli Niinistö esitteli keskiviikkona Brysselissä raporttiaan EU:n turvallisuudesta ja varautumisesta. Niinistö ei sulkenut pois ajatusta yhteisvelasta.

Europarlamentaarikot Aura Salla (kok.) ja Sebastian Tynkkynen (ps.) totesivat torstain Ykkösaamussa yhteen ääneen, että yhteisvelkaa ei missään nimessä tarvita.

– Siihen, että varaudutaan, ei tarvita yhteisvelkaa EU:n kautta. Näemme Suomen osalta, että olemme varautuneet todella hyvin, Tynkkynen sanoo.

Presidentti Sauli Niinistö antoi keskiviikkona Brysselissä EU-komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille raportin siitä, miten unioni voisi varautua paremmin siviili- ja sotilaskriiseihin.

Niinistö ei sulkenut pois ajatusta EU:n yhteisvelasta yhteisiä asehankintoja varten. Niinistön mukaan turvallisuuden parantamiseen otettu velka turvaisi kaikkia jäsenmaita.

Mitkä ovat yhteisvelan vaihtoehdot?

Vihreiden Maria Ohisalo suhtautuu ajatukseen yhteisvelasta hiukan suopeammin.

– Kertokaa, mikä se vaihtoehto on, jos missään tapauksessa yhteisvelka ei kelpaa. Mutta ei se minullekaan ensisijainen vaihtoehto ole.

Sallan (kok.) mielestä yhteisvelkaa ei tarvita, sillä Euroopan unionilla on jo olemassa muita keinoja turvallisuuden vahvistamiseksi.

– Euroopan investointipankki ja Euroopan investointirahasto ovat sellaisia tahoja, joita tässä pitää käyttää laajemmin, Salla sanoo.

Suomi on varautunut kriiseihin hyvin

Ykkösaamussa ja Ylen aamussa vierailleiden europarlamentaarikkojen mielestä Suomen varautuminen kriiseihin on hyvällä tasolla.

Tynkkynen sanoo, että nyt jokaisen EU-maan tulisi panostaa varautumiseen ja käyttää siihen rahaa omasta budjetistaan.

– Jokainen voi tulla katsomaan Suomeen ja ottaa siitä mallia, miten varautuminen hoidetaan kansallisesti. Jos valtiolla on halukkuutta panostaa tähän rahallisesti, se pystytään tekemään, kuten Suomi on tehnyt, Tynkkynen sanoo.

Ohisalon mukaan tärkeää olisi, että ajatus kokonaisturvallisuudesta saataisiin laajemmin osaksi eurooppalaista ajattelua. Hän korostaa, että Venäjän kaltaiset tahot pyrkivät rapauttamaan EU:n yhtenäisyyttä ja pyrkivät iskemään myös unionin kyberturvallisuuteen.

– Meidän pitää olla varautuneita entistä enemmän ja entistä paremmin.

Jaa.
Exit mobile version