– Pitää olla tosi paljon tarkempi. Kaikki yllättävät menot, kuten pölynimurin hajoaminen tai kissan yllättävät eläinlääkärikulut, tulevat itseni maksettaviksi kokonaan sen sijaan, että ne voisi jakaa esimerkiksi puolison kanssa.
Yllättävät menoerät näkyvät voimalla yksinelävän 48-vuotiaan Anita Hellmanin kukkarossa. Hellman on yksi jo yli 1,3 miljoonasta yksinasuvasta Suomessa.
Yksinasuvien määrä on ollut kasvussa jo pitkään, ja viime vuosien inflaatio on Laboren tuoreen raportin mukaan kolahtanut erityisen kovaa monen yksinasuvan talouteen.
Yle kysyi lukijoilta myös verkossa inflaation vaikutuksista keskituloisten talouteen ja sai lähes sata vastausta.
Ruan, palveluiden ja asumisen kallistuminen on näkynyt myös keskituloisen asiantuntijatehtävissä työskentelevän Hellmanin arjessa. Päivätyön ohella Hellman toimii SDP Helsingin aktiivina ja on muun muassa sen yksinasuvien työryhmän puheenjohtaja.
Pakollisten menojen kuten asunnon vuokran ja laskujen jälkeen Hellmanille jää palkasta noin 650 euroa käyttörahaa kuukaudeksi, josta suurin osa menee ruokakuluihin.
Maksullisista harrastuksista Hellman on päättänyt luopua.
– Olen päättänyt jättää kuntosali- ja pilateskortin ostamatta sekä olla aloittamatta mitään uutta harrastusta. Käyn työpaikan kuntosalilla ja työhyvinvointijumpassa. Varmasti ne ovat toki monen mielestä semmoisia ylellisyysasioita, mistä tinkii.
Hellman nauttii ulkona liikkumisesta ja kirjojen lukemisesta.
Inflaatio on vaikuttanut yksinasuviin muita kotitalouksia nopeammin
Työn ja talouden tutkimuslaitos Labore julkaisi hiljattain raportin, jonka mukaan keskituloisten yksinasuvien kokema inflaatio on ollut monia muita talouksia nopeampaa tämän vuoden aikana. Nousseiden elinkustannusten ohella muun muassa jo pitkään korkealla pysytellyt korkotaso on horjuttanut yksin asuntolainaa lyhentävien taloutta pariskuntia ja perheitä enemmän.
– Yksinasuvalla inflaatio on ollut varsin reipasta parin viime vuoden aikana. Siihen on vaikuttanut se, että elintarvikkeiden, palveluiden ja omistusasumisen kustannukset ovat nousseet varsin reippaasti. Myös korkotason nousu on vaikuttanut siihen, jos yksinasuvalla on asuntovelkaa, Laboren tutkija Eetu Isotalo kertoo.
Elinkustannusten nousu ja pitkään korkealla tasolla pysytellyt korkotaso on puolestaan nakertanut yksinasuvien asuntovelallisten ostovoimaa, joka on sukeltanut vauhdilla kolmen viime vuoden aikana.
Yllättävät menot horjuttavat voimalla yksinelävien taloutta
Yksinasuvan Hellmanin taloutta ovat viime aikoina kurittaneet nousseiden elinkustannusten ohella erityisesti yllätyksenä tulleet menoerät kuten lemmikkikissan äkillinen sairastuminen viime joulukuussa. Siitä seurasi kolmen tuhannen euron lasku, jota Hellman lyhentää yhä noin 170 euroa kuukaudessa.
Myös viime kuussa hajonnut pölynimuri pisti Hellmanin talouden hetkellisesti koville.
– Ne eivät ole ihan pieniä juttuja, kun yksin maksaa. Jos olisi ollut kaksi ihmistä maksamassa, niin molemmat olisivat maksaneet sata euroa siitä pölynimurista. Sitä kuitenkin yhtälailla yhden henkilön taloudessa käytetään ja tarvitaan.
Hellmanille on jäänyt muutaman vuoden takaisesta työttömyysjaksosta tavaksi listata pakollisten menojen päälle tulevat kuluerät exceliin.
Taloudellisen puskurin kerääminen ja pitkään takaraivossa kytenyt uuden sohvan hankinta on toistaiseksi täytynyt lykätä tulevaisuuteen.
– Ajattelin, kun sain vakituisen työpaikan ja tulotaso nousi aiemmasta, että pystyisin keräämään puskuria. Hintojen nousun seurauksena ei mihinkään ylimääräiseen ole kuitenkaan jäänyt rahaa.
Monen yksinasuvan kokema taloudellinen ahdinko on näkynyt viime aikoina myös velkaneuvontaa tarjoavan Takuusäätiön velkalinjassa ja chatissa, joihin tulee kaikista eniten yhteydenottoja yksinasuvilta.
– Yksinasuvilla tilanne vaikeutuu kaikista nopeiten, jos esimerkiksi tulot tippuvat, koska kukaan ei ole jakamassa kuluja. He ovat ikään kuin heikommassa asemassa yllättäville muutoksille, kertoo Takuusäätiön chat- ja verkkoneuvonnan asiantuntija Liina Heinonen.
Yksinasuville on luvassa helpotusta
Laboren ennusteen mukaan yhden henkilön asuntokuntien ostovoima on kuitenkin jo pian kääntymässä kasvuun useiden mollivoittoisten vuosien jälkeen muun muassa korkotason laskun ja inflaation hidastumisen seurauksena.
– Tänä vuonna ostovoima kääntyy plussalle ja se jatkuu vielä seuraavan kahden vuoden ajan. On kuitenkin hyvä muistaa, että parina viime vuotena ostovoima laski todella paljon eli vaikka nyt on pari hyvää vuotta tulossa, niin silti ei päästä vielä samalle tasolle kuin ennen ostovoiman heikentymistä, Isotalo Laboresta kertoo.
Nopein helpotus on Isotalon mukaan luvassa asuntolainaa lyhentäville yhden henkilön talouksille, joiden ostovoimaa myös viime vuosina nopeasti noussut korkotaso heikensi voimalla.
Asuntolainojen suosituin 12 kuukauden euribor on kuluneen syksyn aikana painunut reilusti alaspäin hieman alle 2,6 prosenttiin vuodentakaisesta, jolloin se huiteli vielä neljän prosentin tuntumassa.
Lisäksi Tilastokeskuksen tuoreimman tilaston mukaan palkansaajien mediaanipalkka nousi viime vuodesta 4,6 prosenttia 3 255 euroon.
– Meidän talousennusteen mukaan tänä vuonna palkat nousee noin neljä prosenttia tänä vuonna ja suurin piirtein saman verran myös kahden seuraavan vuoden ajan, Isotalo Laboresta kertoo.
