HUSin ylilääkärin mukaan Suomi nousee onnistuneen kädensiirron myötä eurooppalaisten huippukeskusten tasolle.
Tiina Aspeslagh,
Mikko Rita
Helsingissä tehtiin marraskuussa Suomen ensimmäinen kädensiirto.
Leikkaus kesti noin 17 tuntia ja sujui suunnitelmien mukaisesti. Siirto tehtiin potilaalle, jolta oli vuosia sitten amputoitu sekä kädet että jalat. Hän on nyt kotiutumassa sairaalasta.
Operaatio toteutettiin käsikirurgian ylilääkärin, professori Jorma Ryhäsen johdolla HUS-yhtymän Siltasairaalassa. Yhteensä kuuden vuoden ajanjakson aikana projektissa oli mukana kaikkiaan 60 ihmistä eri tehtävissä. Kirurgeja tarvittiin yksitoista.
Kysyimme Ryhäseltä kuusi kysymystä aiheesta.
1. Miten luonnehdit operaation merkittävyyttä?
– Tämä käsikirurgian alalla on todella iso juttu. Tällä pääsemme eurooppalaisten huippukeskusten tasolle teknisesti ja hoidollisesti.
2. Mikä leikkauksessa on vaikein asia saada onnistumaan?
– Siinä on monta asiaa, joita me käsikirurgit teemme rutiinina: mikrokirurgiaa, jännekirurgiaa, luukirurgiaa. Kokonaisuuden yhdistäminen ja teknisesti jänteiden balansointi – eli se, että saamme sopivat kireydet ja sopivan balanssin käteen – olivat ehkä teknisesti eniten mietityttäviä asioita.
3. Voiko jo sanoa, kuinka hyvin siirretty käsi toimii?
– Kädessä on sormien ja ranteen koukistus- ja ojennustoimintaa. Kuntoutus on käynnissä, ja se on pitkä. Olennaista on hermojen kasvaminen potilaan kehosta siirrettyyn raajaan, jolloin siihen tulee tunto. Sitten myös käden pikkulihakset aktivoituvat, jolloin saadaan hienomotoriikkaa.
– Hermot kasvavat noin millin päivässä: ne ovat kuin kasvin juuret, jotka kasvavat pikkuhiljaa. Näin käsi juurtuu potilaaseen. Lopputulos nähdään vuoden parin päästä.
4. Tuleeko siirretystä kädestä henkilölle normaali tai lähes normaali käsi?
– Emme saa tästä sataprosenttista kättä, mutta saamme melko hyvän käden. Ihmiset, jotka ovat tällaisia käsiä saaneet, pystyvät käyttämään niitä päivittäisessä toiminnassa kuten syömisessä, kotitöissä, autolla ajamisessa ja fyysisessä työssä.
5. Miten paljon Suomessa on ihmisiä, joille kädensiirto voitaisiin tehdä?
– Raaja-amputoituja potilaita Suomessa on kohtuullisen paljon, mutta heistä vain pieni osa soveltuu tähän operaatioon. Arvioisin, että näitä tehtäisiin yhdestä kolmeen operaatiota vuodessa. Määrä on kuitenkin hieman arvoitus vielä. Kun tieto asiasta leviää, ilmaantuu varmaan ihmisiä, jotka ovat mahdollisia kandidaatteja tähän.
6. Onko seuraava leikkaus jo kiikarissa?
– Sen verran voin sanoa, että kyllä meillä on jo jonkinlaisia suunnitelmia.
