Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Ruokakaupat kampanjoivat myymällä jauhelihaa lähes nollakatteella. Tarjousjauhelihalla asiakkaat houkutellaan kauppaan tekemään normaalihintaisia ostoksia.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Csaba Jansikin mukaan jauhelihan ohella tavallisia sisäänheittotuotteita ovat esimerkiksi ulko- ja sisäfilee.
Yle sai haltuunsa erään suuren K-ryhmän ruokakaupan elintarvikkeiden osto- ja myyntihintoja. Yle ei kerro tarkempaa lähdettä, koska tiedot ovat liikesalaisuuksia.
Kyseinen kauppa myi tarkasteluhetkellä jauhelihaa kahden prosentin katteella ja otti kasvismakkaran hinnasta 40 prosentin siivun.
Suomalaiset syövät vuodessa noin 75 kiloa lihaa. Kun siitä vähennetään kypsennyshävikki ja luiden paino, ollaan noin 45 kilossa. Lihankaltaisia kasviproteiineja menee keskimäärin vain kilo henkeä kohden.
Kasviproteiinituotteet ovat siis suuresta julkisesta huomiosta huolimatta jääneet pieneen rooliin kuluttajien ostoskoreissa.
Yhtä syytä siihen voi etsiä ruokakauppojen hinnoittelusta.
Näin paljon K-ryhmän kauppa ottaa liha- ja kasviproteiineista katetta
Suikaleiden ja makkaran kaltaisissa tuotteissa ruokakauppa ottaa kasviproteiinista lihaa korkeamman katteen. Ero on viitisen prosenttiyksikköä.
Yle kysyi Keskolta liha- ja kasviproteiinien hinnoittelusta, mutta osto- ja myyntijohtaja Janne Vuorinen sanoo, ettei voi kommentoida yksittäisten tuotteiden katteita. Hänen mukaansa keskimääräinen kate kuitenkin on lihan ja lihaa korvaavien tuotteiden osalta lähes samalla tasolla.
Kaupan on huhuttu ottavan lihankaltaisista kasvistuotteista merkittävästi suurempaa, jopa yli 50 prosentin katetta. Väite esitettiin esimerkiksi Benjamin Pitkäsen ja Pavel Tahkovuoren tuoreessa tietokirjassa Rakkaat eläimet, joita syömme.
Yle ei löytänyt näin korkeaa ”vegaaniveroa” esimerkkinä käytetyn K-ryhmän ruokakaupan valikoimasta, ja kaikissa tuoteryhmissä sitä ei esiintynyt lainkaan.
Joissain kasviproteiinituotteissa kaupan kate oli aivan haitarin alapäästä. Esimerkiksi Härkiksen Original-härkäpapumurskasta kauppa otti vain 25 prosentin katteen.
Sen lisäksi ainakin pyöryköissä hinnoittelu suosi kasviproteiinia. Boltsin kaura-siemenpyörykästä kaupan siivu myyntihinnasta on viisi prosenttiyksikköä pienempi kuin HK:n lihapullista.
Mitkä tekijät hidastavat kasviproteiinien markkinavalloitusta? Näin vastaa Keskon osto- ja myyntijohtaja Janne Vuorinen:
Kuluttajat kulkevat halvimman hinnan perässä
Valtaosa kuluttajista tekee ruokakaupassa valintansa lompakko edellä. Myös maulla, suutuntumalla, tottumuksilla ja terveellisyydellä on merkitystä.
– Kasviproteiiniin käyttöön siirtymisessä kuluttajia motivoivat hinta, maku ja terveys – nimenomaan tässä järjestyksessä. Eettisyys ja ympäristönäkökulmat tulevat vasta kaukana perässä, sanoo Luken erikoistutkija Csaba Jansik.
Kuluttajien ostovoiman heikentyminen on johtanut Jansikin mukaan kauppakassin ”jauhelihoitumiseen”.
Jotkut lihankaltaiset kasvivalmisteiset tuotteet voivat jäädä hyllyyn niiden verrattain kalliin hinnan vuoksi. Myös lihoista, kaloista ja kanoistakin kaupaksi käyvät parhaiten halvimmat tuoteryhmät.
Kasviproteiineja ei Jansikin mukaan yleensä käytetä sisäänheittotuotteina, koska ne eivät vedä kuluttajia puoleensa samaan tapaan kuin liha.
– Sisäänheittotuotteen pitää olla jo valmiiksi erittäin suosittu, jotta se tuo kuluttajat kyseiseen kauppaan, Jansik sanoo.
Samaa sanoo Keskon tuoretuotteiden osto- ja myyntijohtaja Janne Vuorinen.
– Pyrimme löytämään kampanjoihin sellaiset tuotteet, jotka kiinnostavat kuluttajia isossa kuvassa. Näin saamme ison myynnin aikaiseksi.
Härkiksestä tai kasvismakkarasta onkin vaikea löytää yhtä houkuttelevia tarjouksia kuin lihatuotteista.
Mitkä tekijät hidastavat kasviproteiinien markkinavalloitusta? Näin vastaa Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Csaba Jansik.
Mittakaavaetu on eläintuotteiden puolella
Lihankaltaisten kasvivalmisteiden korkeille hinnoille on etsitty syytä myös maataloustuista. EU tukee mittavasti Suomen maataloutta, ja tukien määrät vaihtelevat tuotantolinjoittain.
– Tukirakenteiden markkinoita vinouttava merkitys on osittain totta, osittain harhakuvaa, Luken Csaba Jansik sanoo.
Luonnonvarakeskuksen mukaan esimerkiksi naudanlihasektorin tuloista jopa 37 prosenttia voi tulla tuista.
Kuitenkin myös kasviproteiinin – kuten herneen ja härkäpavun – tuottajat voivat saada tukia vielä enemmän: peräti 43 prosenttia tuloistaan. Siipikarjan ja sianlihantuottajilla vastaava osuus on vain kymmenisen prosenttia.
Maataloustuet eivät siis nekään tyhjentävästi selitä lihankaltaisten kasviproteiinien verrattain kallista hintaa.
Csaba Jansikin mukaan mittakaavaetu on eläintuotteiden puolella.
– Kasviproteiineja tuotetaan edelleen suhteellisen pieninä sarjoina ja siksi kannattavuus on koetuksella.
Lihankorvikkeita valmistava ala on pattitilanteessa: tuotannon pitäisi kasvaa, jotta hinnat saataisiin alas. Toisaalta hintoja pitäisi laskea, jotta kysyntä voisi kasvaa.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella
Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostilla osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
