Pienen kunnan johtajan palkka vastaa kokoluokaltaan jopa 20 000 asukkaan kuntien pomojen palkkoja. Kärnä tienaa noin kolme tuhatta euroa enemmän kuin samankokoisten kuntien johtajat keskimäärin.
Rautavaaran kunnanjohtaja Mikko Kärnän uusi palkka vastaa jopa 14 kertaa suuremman kunnan palkkatasoa, selviää Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n tilastoista.
Kärnä allekirjoitti tällä viikolla Rautavaaran kunnan kanssa uuden johtajasopimuksen, joka takaa hänelle yli 2 000 euron palkankorotuksen. Sopimuksen myötä Kärnä saa 9 560 euron kuukausipalkan sekä 20 euron puhelinedun.
Rautavaaran asukasluku on noin 1 400. KT:n tilastojen mukaan alle 2 000 asukkaan kuntien pomojen palkka oli vuonna 2022 keskimäärin 6 394 euroa. Kärnä siis tienaa yli kolme tuhatta euroa enemmän kuin samankokoisissa kunnissa työskentelevät kollegansa ansaitsivat kaksi vuotta sitten. Vuoden 2023 tilasto ei ole vielä valmis.
Myös Ylen keväällä tekemän selvityksen mukaan kunnanjohtajien palkoissa on suuria eroja. Pohjois-Savossa esimerkiksi hieman reilun 1 400 asukkaan Tervon kunnanjohtajan palkka oli viime keväänä 7 807 euroa. Hieman suurempi Vesanto maksoi johtajalleen 6 878 euroa.
”Yläkanttiin, mutta kohtuullinen”
KT:n tilastojen mukaan kaikkien kunnanjohtajien tehtäväkohtaisen palkan keskiarvo oli vuonna 2022 8 479 euroa. Mitä suurempi kunta, sitä suurempaa palkkaa kunnanjohtajakin nauttii.
Kärnän uusi palkka osuu lähelle 10 000–20 000 asukkaan kuntien johtajille maksettavaa 9 576 euron keskiarvoa.
Rautavaaran kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Kukkonen (kesk.) myöntää, että palkka on ”yläkanttiin, mutta kohtuullinen”.
– Katsomme tulevaisuuteen. Kärnä on osoittanut aktiivisuutta kunnanjohtajana. Lisäksi hänellä on hyvät yhteydet koko Suomeen, Kukkonen perustelee palkankorotusta.
Palkankorotuksen tavoite on, että Kärnä jatkaisi pestissään myös seuraavan nelivuotisen valtuustokauden. Kukkosen mukaan toive on, että Kärnältä löytyisi yhteyksiä ja paukkuja kehittää kunnan elinkeinoelämää, jota Kukkonen kuvaa hiljaiseksi.
Kukkosen mukaan palkankorotus ei näy kunnan kokonaistaloudessa.
– Kunnalla on yli kolme miljoonaa euroa talletuksia ja taloudessa ylijäämää kymmenen miljoonaa, palkankorotus ei suoranaisesti vaikuta kunnan taloustilanteeseen.
Paikallispoliitikot pitävät palkkaa liian suurena
Kunnanhallitus ei ollut yksimielinen Kärnän palkankorotuksesta. Kaksi jäsentä, Marja-Leena Stenström (kd.) ja Hannele Pursiainen (sd.), jättivät asiasta eriävän mielipiteen.
Perusteluiden mukaan Kärnän kunnanjohtajan työ on tavanomaista virkatyötä, eikä palkankorotus ole linjassa muiden samankokoisten kuntien kanssa.
– Kärnän tuoma somenäkyvyys ei riitä siihen, että palkkaa nostetaan noin huimasti. Tämä on iso raha näin pienelle paikkakunnalle, Pursiainen perustelee.
Lisäksi perusteluissa mainitaan, että palkankorotus vaikuttaa kunnan työilmapiiriin ja koko päätöksenteon uskottavuuteen. Se myös antaa erittäin huonon esimerkin ja johtaa koko kunnan palkkapolitiikan sekasortoon, Stenström ja Pursiainen toteavat eriävässä mielipiteessään.
Kuuntele, mitä Pursiainen tarkoittaa palkkapolitiikan sekasorrolla:
Kärnä: ”Sanon ei muille töille”
Mikko Kärnän itsensä mukaan palkankorotuksella kunta haluaa varmistaa jatkuvuutta.
– Koen, että olen panos-tuottosuhteeltani hyvä kunnanjohtaja ja kunnalle järkevä investointi. Ihmisellä on oikeus käydä palkkaneuvotteluja.
Kärnä on tyytyväinen neuvotteluiden lopputulokseen.
– En kiistä, etteikö palkka ole aika iso näin pienen kunnan johtajalle. Vastineeksi olen sitoutunut johtamaan Rautavaaraa vähintään neljä seuraavaa vuotta ja kieltäytymään muista työtarjouksista, Kärnä huomauttaa.
Kieltäytyminen koskee myös esimerkiksi eduskuntavaaliehdokkuutta.
Näin Kärnä vastaa saamaansa kritiikkiin:
Kärnän mukaan palkankorotus on myös aiheuttanut ”polemiikkia”. Hän kertoo ymmärtävänsä myös kuntalaisten tyytymättömyyden.
– Saamani palautteen perusteella valtaosa kuitenkin on tyytyväisiä, että jatkan Rautavaaran johtamista.
Alla olevalta videolta voit katsoa, mitä Mikko Kärnä ajatteli uudesta työstään vuosi sitten:
