Suomalaisten suosikkijuoma kahvi on suuri pinta-alasyöppö. LUT-yliopistossa tekeillä oleva tutkimus paljastaa kahvin merkittävän osuuden luontokadossa.
Suomalaisten kahvinhimo syö suuria pinta-aloja sademetsää. Metsän raivauksella tehdään lisää viljelytilaa, jotta kahvi- ja muut viljelmät voivat laajentua.
Kahvin viljelyllä on merkittävä rooli luontokadossa. Kyseessä on ketju, jossa etenkin Latinalaisessa Amerikassa raivataan sademetsiä viljelymaaksi.
Suomi on kahvinjuonnin suurmaa. Suurin osa suomalaisista juo kahvia 3–5 kupillista päivässä. Suomalaiset kuluttavat paahdettua kahvia vuosittain noin 10 kiloa henkeä kohden.
– Yhden kahvikilon kasvattamiseksi pitää raivata kymmenen neliömetriä sademetsää. Suomalaisen vuosittain kuluttaman kahvimäärän kasvattaminen vaatii peräti sata neliötä raivattua maata, laskee tutkijatohtori Natasha Järviö LUT-yliopistosta.
Sademetsän raivaaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että alueelle luontaisten kasvien ja eläinten elinmahdollisuudet häviävät, kun tilalle istutetaan viljelykasveja.
Tällä voi olla vakavia seurauksia esimerkiksi ruoan kasvatukseen, koska sademetsien raivaamisella on vaikutuksia moniin luonnon prosesseihin, esimerkiksi kasvien pölyttymiseen, veden puhdistumiseen ja ravinteiden kiertoon luonnossa.
Kuluttajan valinnoilla on suuri merkitys
Järviö listaa kahvin lisäksi esimerkiksi teen, kaakaon ja banaanit luontokadon kannalta haitallisimpien viljelykasvien joukkoon.
Kuluttaja voi kuitenkin vaikuttaa asiaan oikeilla valinnoilla.
– Näistä tuotteista on tarjolla myös luomu- ja ekovaihtoehtoja, jotka ovat luonnon kannalta huomattavasti parempia valintoja, painottaa Järviö.
Sammakkomerkki kahvipaketeissa kertoo siitä, että ne ovat Rainforest Alliance -sertifioituja, mikä takaa tuotannon vastuullisuuden. Reilun kaupan kahvi taas tukee muun muassa kahvista saatavien tulojen tasaisempaa jakoa.
LUT-yliopistossa tehdään parhaillaan tutkimusta, jossa selvitetään suomalaisten käyttämien ruoka-aineiden vaikutuksia luontokatoon.
Valmistuessaan tutkimus paljastaa yli 600 elintarvikkeen vaikutuksen luontokatoon. Kyseessä on monimutkainen erilaisten laskelmien ketju, jossa otetaan viljelyalan lisäksi huomioon muun muassa maan raivaaminen, lannoittaminen ja kuljetustarpeet.