Romanian vaalitulos peruttiin Venäjän kyberhyökkäyksen vuoksi. Ihmiset ovat kouluttamattomia eivätkä osaa ottaa selvää asioista, nuoret Bukarestin kadulla sanovat.
BUKAREST Romanian vaaleissa oli jo tapahtumassa se, mitä aiemmin pidettiin mahdottomana. Aggressiivinen sosiaalisen median kampanja oli mullistaa koko maan politiikan.
Viranomaisten jäljittämä Venäjän operaatio sosiaalisessa mediassa johti siihen, että perustuslakituomioistuin mitätöi koko vaalit. Ne pidetään todennäköisesti joskus ensi vuonna.
Vielä perjantaina näytti, että yllätysnimi, äärikansallismielinen Călin Georgescu nousee maan presidentiksi. Hän olisi tuoreimpien gallupien perusteella voittanut vaalit lähes 60 prosentin kannatuksella.
Georgescun valtaantulo tarkoittaisi vaikeampia aikoja EU:n ja Naton päätöksenteossa, koska Romaniaa edustaa niissä juuri presidentti. Georgescu liittäisi todennäköisesti Romanian kahden muun Venäjä-mielisen maan eli Unkarin ja Slovakian remmiin.
Etenkin EU:n ulkopolitiikka vaikeutuisi näin entisestään.
Vain joka toinen äänestää
Nyt joudutaan odottamaan, kuka presidentiksi nousee.
Romanialaisten arvioiden mukaan saattaa olla, että Georgescun jatko presidenttikisassa tyssäsi tähän. Häneen kohdistuu vakavia syytöksiä vaalivilpistä.
Kysyimme nuorten äänestäjien arvioita TikTokin vaikutuksesta ja romanialaisten poliittisesta mielialasta Bukarestissa.
Romaniassa ei perinnäisesti äänestetä järin vilkkaasti. Esimerkiksi viime sunnuntain parlamenttivaalien äänestysvilkkautta pidettiin hyvänä, kun vaaliuurnilla kävi joka toinen äänioikeutetuista.
”Ihmisten sivistys on heikko”
Sähkötekniikan diplomi-insinööriopiskelija Vlad Ciripan sanoo pelkäävänsä Romanian tulevaisuuden puolesta, koska ihmisten sivistyksen taso on heikko.
Moni äänestysikäinen ei ole Ciripanin mielestä opiskellut riittävästi historiaa muistaakseen esimerkiksi, mitä diktaattori Nicolae Ceaușescun yli 25-vuotisen yksinvaltiauden aikana tapahtui.
– Näin itsekin propagandaa TikTokissa ja tunnen ihmisiä, jotka äänestivät vain koska näkivät hänet [Georgescun] TikTokissa, Ciripan sanoo.
– Romanian demokratia on nuori eikä koulutusjärjestelmä ole kovin hyvä. Historian ja maailmanpolitiikan opetusta pitäisi olla enemmän.
Samoilla linjoilla on 36-vuotias, alun perin biologiaa opiskellut mutta viestinnän alalle päätynyt Loredana Tatu.
Hänen mielestään romanialaiset ovat ennen kaikkea kyllästyneitä nykyjärjestelmään. Hän kertoo itse äänestäneensä kymmenen vuotta sitten nykyistä presidenttiä Klaus Iohannisia, mutta pettyneensä.
– TikTok-kampanja vaikutti ihmisiin, mutta syy siihen, että olemme tässä tilanteessa, johtuu politiikasta. 35 vuoden aikana [Romanian vallankumouksen jälkeen] mikään ei ole muuttunut.
Hänenkin mielestään esimerkiksi Romanian koulutusjärjestelmä on surkea.
– Eivätkä koulumattomat ihmiset osaa suhtautua kriittisesti heille väitettyihin tai luvattuihin asioihin, Tatu sanoo.
Kaikki eivät seuraa TikTokia
Lukiossa viimeistä luokkaa käyvät Malina Ianescu ja Maria Malcovete ovat kumpikin 18-vuotiaita ja äänestivät ensimmäistä kertaa.
He eivät itse seuraa TikTokia.
He epäilevät Georgescun saaneen niin paljon ääniä, koska tämä manipuloi ihmisiä. Heidän mielestään Georgescu tietää osan kansasta olevan piittaamattomia politiikasta.
– Liikkeellä on paljon väärää tietoa, eivätkä ihmiset tarkista tietojen todenperäisyyttä, Ianescu sanoo.
Samalla tavalla ihmisiä on Ianescun ja Malcoveten mielestä huijattu muuallakin äänestämään demokratian vastaisia voimia.
– Diktatuuri alkaa vaaleista. Sitten kun voitetaan, aloitetaan hävittämällä parlamentti, Malcovete sanoo.
Romania kärsii väestökadosta, sillä monet nuoret suuntaavat ulkomaille.
Ianescu aikoo lähteä opiskelemaan Hollantiin, kun hän valmistuu lukiosta. Myös Malcovete haluaisi jossain vaiheessa ulkomaille.
– Haluamme eroon tästä vanhoillisesta ajattelusta. Että vastustetaan vähemmistöjen oikeuksia ja ylipäätään kaikkea.
– Romaniassa kaikki on jumissa, ja me haluamme eteenpäin elämässä. Ulkomailla on paljon enemmän mahdollisuuksia.
Korjaus 7.12. klo 7.43. Georgescun valtaantulo liittäisi todennäköisesti Romanian kahden muun Venäjä-mielisen maan, Unkarin ja Slovakian remmiin (ei siis Ukrainan ja Slovakian remmiin, kuten jutussa aiemmin virheellisesti luki).
