Noin joka kymmenes sähköpotkulautaillessa saatu vamma on vakava. Kesäviikonloppuina HUSin päivystykseen saapuu useita sähköpotkulautaonnettomuuksissa loukkaantuneita.
Varpu Kiviranta,
Aurora Kuusisto
Kypärän käytöllä pystyttäisiin välttämään vakavimpia vammoja sähköpotkulautaonnettomuuksissa, painottaa sähköpotkulautatapaturmiin perehtynyt HUS Akuutin väitöskirjatutkija Henri Vasara.
HUSin päivystyksen mukaan 96,5 prosenttia sähköpotkulaudalla loukkaantuneista ei käyttänyt kypärää.
Sähköpotkulautaonnettomuudessa syntyvistä vakavista vammoista suurin osa on pään alueen vammoja, kuten kallon sisäisiä vuotoja. Kypärän käytöllä olisi näihin lieventävä vaikutus, Vasara kertoo.
Kypärän käyttö on sähköpotkulautailijoiden keskuudessa vähäistä. 2021–2023 sähköpotkulautailijapotilaista 3,5 prosentilla oli käytössään kypärä, käy ilmi HUSin päivystyksen merkinnöistä.
Kolmannes päivystykseen päätyneistä sähköpotkulautailijoista oli humalassa.
”Rajoitukset pitäisi ottaa käyttöön kaikkialla”
Vasara näkee epäkohtana myös sen, että sähköpotkulautoja koskevat rajoitukset vaihtelevat eri kaupungeissa.
– Helsingissä on nähty, että huippunopeuden laskulla 20 kilometriin tunnissa ja yöllisillä käyttörajoituksilla on saatu hyviä tuloksia.
Vasaran mukaan olisi hyvä, että tehokkaiksi todetut rajoitukset otettaisiin kaikkialla käyttöön. Hän on myös sitä mieltä, että sähköpotkulaudan käyttäjillä olisi syytä olla promilleraja.
HUSin tietojen mukaan vuosina 2021–2023 neljässä prosentissa onnettomuuksista sähköpotkulautailija törmäsi auton kanssa, kahdessa prosentissa jalankulkijoiden tai pyöräilijöiden kanssa. 93 prosenttia vammoista johtui kaatumisista tai törmäämisistä ilman toista liikkuvaa osapuolta.
Yleisin tapaus on se, että kuljettaja kaatuu sähköpotkulaudalla. Törmäykset esimerkiksi seiniin ja betoniporsaisiin ovat yleisiä.
Noin puolet sähköpotkulaudalla vammautuneista saa vammoja pään ja kasvojen alueelle. Yläraajojen vammoja tulee runsaalle kolmannekselle.
Vakavuudeltaan hiukan yli puolet on lieviä vammoja, kuten venähdyksiä, lieviä aivovammoja ja haavoja.
Noin kolmannes vammoista on keskivaikeita, esimerkiksi murtumia, jotka vaativat pidempää kuntoutusta.
Hiukan yli kymmenen prosenttia vammoista on vaikeita tai erittäin vaikeita, kuten aivoverenvuotoja.
Pyöräilijät käyttävät kypärää useammin kuin sähköpotkulautailijat
Verrattuna polkupyöräilijöiden onnettomuuksiin sähköpotkulautailijoille tulee huomattavasti enemmän päävammoja kuin pyöräilijöille.
– Pyöräilijät käyttävät kypärää huomattavasti useammin kuin onnettomuuteen joutuneet sähköpotkulautailijat. Pyöräilijöissä on vähemmän päihtyneitä kuin loukkaantuneissa sähköpotkulautailijoissa, Vasara kertoo.
Lukumäärällisesti pyöräonnettomuuksia tapahtuu enemmän kuin sähköpotkulautailijoiden onnettomuuksia, mutta pyörillä myös ajetaan enemmän kuin sähköpotkulaudoilla. Riski loukkaantua on suurempi sähköpotkulaudalla kuin polkupyörällä.
Sähköpotkulautailu nousi pinnalle kesällä 2021. Tuolloin se näkyi yksittäisinä viikonloppuöinä päivystyksissä huomattavana lisäkuormituksena, Vasara kuvailee.
Syksyllä 2021 Helsingissä käyttöön otetut rajoitukset ovat vähentäneet sähköpotkulautaonnettomuuksien määrää noin puoleen.
– Onnettomuudet ovat vähentyneet rajoitusten myötä. Kesäviikonloppuina loukkaantuneita tulee yhä useampi tapaus päivässä, mutta ei tule selvää ylimääräistä kuormitusta päivystyksiin kuten ennen, ne ovat arkipäiväistyneet, Vasara kuvailee.