Suomi otti yhteyttä Yhdysvaltoihin lähes välittömästi Venäjän hyökättyä Ukrainaan, kertoo Niinistö
Presidentti Sauli Niinistö muistelee sotilasliitto Natoon liittymistä Ylen Itse asiassa kuultuna -ohjelmassa.
Niinistön mukaan merkittävä periaatteellinen muutos tapahtui, kun vain pari päivää Venäjän hyökättyä Ukrainaan Suomi rakensi apupaketin sisällön Ukrainalle.
Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta 2022.
Niinistö muistelee, kuinka tuolloinen puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) tuli Niinistön luokse Mäntyniemeen.
– Siinä oli käyty hyvin tarkkaan muiden Pohjoismaiden kanssa, lähinnä Ruotsin, Norjan kanssa keskusteluja, miten me reagoimme. Päädyttiin siihen, että me lähetämme myös tappavaa aseistusta, Niinistö kuvailee.
Niinistön mukaan olennaisinta nimenomaan oli ainakin hänen ajatuksissaan se, että Suomi päätti toimittaa tappavaa aseistusta ja tappaminen kohdistuisi venäläisiin.
Siten Venäjä-suhde tuli muuttumaan olennaisesti ja väistämättä.
– Nämä seikat tietysti sitten aika lailla johdattelivat tuota polkua, sanoo Niinistö.
Kolme tekijää vahvisti Nato-halut
Alkoi käydä selväksi, että Natoon on päästävä. Niinistö kertoo kolmesta tekijästä, joita oli mietittävä prosessiin lähdettäessä tarkkaan.
Ensimmäinen oli mahdollisimman laaja yksimielisyys, toinen oli pohdinta siitä, miten vastata Venäjän mahdollisiin reaktioihin ja kolmantena se, että Ruotsin on oltava mukana.
– Sellainen kuvio, jossa me olisimme täällä jäsen ja meidän takanamme länteen olisi tyhjää, olisi jättänyt kyllä Suomen aika outoon asetelmaan.
Niinistö vieraili Yhdysvalloissa vain pari viikkoa Venäjän hyökkäyksen alettua. Tuolta vierailulta tehtiin yhdessä ulostulo julkisuuteen sitä, että Suomen ja Yhdysvaltojen puolustusyhteistyötä tiivistetään.
– Sillähän oli tarkoitus signaloida maailmalle vaan, että amerikkalaiset ovat meidän takanamme, ja se kyllä varmasti meni perille, Niinistö kertoo.
Hän kertoo, että jo seuraavalla viikolla puolustusministeri Kaikkonen lähti niin ikään Washingtoniin tapaamaan kollegaansa ja edistämään asiaa.
”Soitin Putinille, että nyt me menemme Natoon”
Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 näytti Niinistön mukaan selvältä, että suomalaiset kannattavat Natoon liittymistä.
Toukokuussa 2022 tuolloinen tasavallan presidentti Niinistö ja pääministeri Sanna Marin (sd.) julkaisivat kantansa yhteistuumin.
Niinistö ei usko, että asia enää tuolloin yllätti venäläisiä. Hänen mukaansa venäläisillä oli varsin tarkka kuva viimeistään maaliskuun puolestavälistä lähtien siitä, mihin Suomi pyrkii.
– Minähän soitin sitten presidentti Putinille vain todetakseni sen, että nyt me menemme Natoon, Niinistö kertoo.
Satoja yhteydenottoja Turkista
Suomesta tuli Naton jäsen 4. huhtikuuta 2023.
Niinistö kertoo olleensa varsin helpottunut, kun jäsenyys lopulta sinetöitiin. Hakemus oli jätetty kymmenen kuukautta aiemmin.
Hän kuvaa aikaa vivahderikkaaksi. Turkki oli viimeinen maa, joka Suomen jäsenyyden ratifioi.
Niinistö kertoo tarkasti, kuinka hän ja tuolloinen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) menettelivät.
Haavistolla oli Niinistön mukaan hyvä yhteys kollegaansa, Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğluun. Presidentti Niinistö puolestaan toimi presidentti Recep Tayyip Erdoğanin kabinetin kanssa.
– Muistelisin, että ulkoministeri Haaviston kanssa meillä oli varmaan satoja yhteydenottoja, pääosin Turkkia koskevia. Viestit, joita saimme, eivät suinkaan olleet aina yhteneväisiä.
Ensimmäisten Nato-vuosien Niinistö arvioi olleen odotetunlaisia. Hän kuvaa Naton eurooppalaistuneen jonkin verran.
Niinistö teki EU:lle raportin unionin siviili- ja puolustusvalmiuden vahvistamisesta.
