Pohjois-Savossa on ympärivuorokautisen hoivan jonossa yli 300 ikääntynyttä. Hyvinvointialueen tavoitteena on purkaa jonoa muun muassa kotiin vietäviä palveluja kehittämällä.
Pohjois-Savossa viedään ikääntyneiden palveluja yhä enemmän kotiin. Tästä odotetaan ratkaisua myös Suomen pisimpään jonoon, jossa on yli 300 vanhusta odottamassa paikkaa ympärivuorokautiseen hoivapaikkaan.
Hyvinvointialue uudistaa osastohoitoa, asumista ja kotiin vietäviä palveluita. Kotiin vietävien palvelujen lisäksi kehitetään yhteisöllistä asumista.
Tavoitteena on, että muun muassa vanhuksen sairaalajakson jälkeen jatkohoito tapahtuu kotona. Jopa äkillistä sairaanhoitoa tarvitsevia ihmisiä hoidetaan kotona.
– Silloin, kun se on potilasturvallisesti mahdollista, kertoo hyvinvointialueen ikääntyneiden palvelujen toimialajohtaja Mikko Korhonen sähköpostivastauksessaan Ylelle.
Suunnitelmissa on perustaa erillinen kotiutusyksikkö, liikkuva sairaala ja lisätä kotona tapahtuvaa kuntoutusta.
Aluevaltuusto hyväksyi suunnitelman viime kesäkuussa.
Osastoilla paikkaa odottaa noin 160 vanhusta
Ympärivuorokautisen hoivaan paikkaa odottavista ikääntyneistä noin puolet asuu kotona. Sairaaloiden ja terveyskeskusten osastoilla jonottajia on noin 160.
Vanhuksia on myös omaishoidossa ja sosiaalihuollon lyhytaikaispaikoilla, joita on muun muassa palvelutalojen yhteydessä.
Tilanne näkyy käytännössä muun muassa Kuopiossa sijaitsevassa Harjulan sairaalassa, jossa Taina Kuronen on osastonhoitajana. Kurosen mukaan jono alkoi pidetä jo ennen hyvinvointialueiden perustamista.
Harjulassa paikkaa ympärivuorokautiseen palveluasumiseen odottaa noin 40 potilasta, joista valtaosa on iäkkäitä ja muistisairaita. Välillä heitä siirretään muun muassa vajaan 50 kilometrin päähän Tuusniemelle, kun läheisen Kuopion yliopistollisen sairaalan potilaille tarvitaan jatkopaikka Harjulaan.
Kuronen kertoo hoitajien odottavan palvelujärjestelmän uudistusta, jonka toivotaan sujuvoittavan potilaan siirtymistä sairaalasta hänelle oikeaan jatkopaikkaan.
– Nyt järjestelmä ei ole kovin ketterä, Kuronen sanoo.
Ensisijainen tavoite on, että potilas siirtyy kotiin ja pärjää siellä kotihoidon turvin. Osa potilaista pärjäisi kotona, mutta haluaisi hoivapaikan. Taustalla on usein turvattomuuden tunne ja yksinäisyys.
Syy jonoon: ympärivuorokautiseen hoivaan on päässyt helpommin kuin muualla
Hyvinvointialueen ikääntyneiden palvelujen toimialajohtajan Mikko Korhosen mukaan jono on syntynyt siksi, että ikääntyneet ovat päässeet helpommin ympärivuorokautiseen hoivaan Pohjois-Savossa kuin muualla.
Selitys pohjaa viime keväänä toteutettuun palvelurakenteen ja asiakasohjauksen vertaiskehittämiseen. Siinä oli mukana viisi hyvinvointialuetta ja Pohjois-Savosta Kuopion ja Siilinjärven alueet.
Kehittämistyötä veti konsulttiyhtiö Nordic Healthcare Group, ja vertailu tehtiin vuosilta 2022–2023. Pohjois-Savon hyvinvointialueella ikääntyneet aloittivat ympärivuorokautisessa asumispalvelussa parempikuntoisena kuin muualla. Lisäksi he olivat ympärivuorokautisen hoivan piirissä muutaman kuukauden pidempään.
– Asumispalvelun jonotilanne on tietenkin myös monen muun asian seurausta, sanoo NHG:n ikääntyneiden palveluista vastaava johtaja Mikko Ikivuo.
Ennen hyvinvointialueiden perustamista kunnat myönsivät hoivapaikkoja omien käytäntöjensä mukaan.
– Yhtenäistämistyö on käynnistynyt, mutta se on edelleen kesken, Korhonen sanoo.
