Yhteiskunnan kokonaisturvallisuusstrategia päivitettiin vastaamaan koronapandemiasta ja Ukrainan sodasta saatuja oppeja.
Uudessa strategiassa yhteiskunnan kokonaisturvallisuden varmistamiseksi puhutaan aiempaa suoremmin varautumisesta myös sotaan. Hallitus teki periaatepäätöksen uudesta strategiasta tänään.
Tänään julkistetussa strategiassa kuvataan, miten suomalainen yhteiskunta varautuu kriiseihin ja erilaisiin häiriötilanteisiin.
Suomessa käytössä olevaa varautumisen toimintatapaa kuvataan kokonaisturvallisuuden toimintamalliksi, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan yhteistyössä viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten kesken.
Kokonaismaanpuolustuksen strategista tehtävää kuvataan strategiassa varautumiseksi ”pahimpaan mahdolliseen uhkaan Suomea ja liittolaisia vastaan: sotaan”.
Strategian edellinen versio laadittiin rauhallisempina aikoina vuonna 2017. Siinä korostettiin Suomeen kohdistuvan sotilaallisen voimankäytön ennaltaehkäisyä ja torjumista. Sotaan varautumista ei aiemmassa strategiassa mainittu.
Vuoden 2017 strategian julkaisun jälkeen erilaisia häiriö- ja poikkeustilanteita on nähty ruuhkaksi asti, kun kokonaisturvallisuuden mallia on koeteltu käytännössä sekä koronapandemian että Venäjän hyökkäyssodan takia.
Yksilön vastuu ja kriiseihin vastaaminen korostuu
Uutta strategiaa tiedotustilaisuudessa esitelleen puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan viime vuosien tapahtumat ovat osoittaneet kokonaisturvallisuusmallin toimivaksi, mutta samalla on tunnistettu tarpeita järjestelmän parantamiseksi.
Häkkäsen mukaan erona aiempaan uudessa strategiassa korostetaan kriisitilanteisiin vastaamista, eli niin kutsuttua vastetta.
Käytännössä vasteella tarkoitetaan esimerkiksi sitä, miten viranomaiset toimivat Itämeren kaapelirikkojen tapauksessa. Myös kansalaisten oma vastuu varautumisessa tulee selvästi kasvamaan
– Yksilön varautumisessa muun muassa kotivarakysymys on ihan keskeinen. Sitä paremmin viranomaiset pystyvät keskittymään isompiin ongelmiin, mitä useampi on varautunut ja kykenee pärjäämään, Häkkänen kuvaili tiedotustilaisuudessa.
Kotivaralla tarkoitetaan sitä, että jokaisen pitäisi pystyä varautumaan kodista löytyvillä tarpeilla ainakin 72 tunnin ajan.
Lisäksi Häkkäsen mukaan yksilöiden varautumisessa korostuu se, miten ihmiset osallistuvat turvallisuutta tuottaviin järjestötehtäviin. Varautuminen näkyy esimerkiksi kansalaisjärjestöjen tehtävissä.
Kansalaisten varautumiseen annettiin tarkempia ohjeita viimeksi marraskuussa, kun sisäministeriö julkisti ohjesivuston varautumisesta sodan kaltaisiin kriisitilanteisiin.
Myös sisäministeriön ohjeistuksessa korostettiin kansalaisten omaa vastuuta varautumisesta.
Uudistettua strategiaa tiedotustilaisuudessa esitelleen Turvallisuuskomitean puheenjohtajan Esa Pulkkisen mukaan mielenkiinto Suomen varautumista kohtaan on lisääntynyt, mistä kertoo esimerkiksi Sauli Niinistön EU:lle luovuttama raportti varautumisen kehittämisestä.
Suomi sai laajalti kiitosta viranomaisten toiminnasta ja varautumisesta myös Itämeren kaapelirikoista epäillyn Eagle S -aluksen tapauksessa.
