Silmä oli turvonnut umpeen, nenästä valui verta. Mustelmista tummuneiden käsivarsien iho näytti siltä, kuin sitä olisi kuorittu irti.
Ritva Palmua ei ole tunnistaa niistä kuvista, jotka on otettu Kymenlaakson keskussairaalassa viime joulukuussa.
93-vuotias muistisairas Palmu päätyi tällaiseen kuntoon haminalaisessa hoivakodissa. Hän oli todennäköisesti kuljeksinut yön pimeydessä väärään huoneeseen, jossa asui muistisairas mies.
Hoitaja oli löytänyt Palmun verisenä miehen huoneen lattialta myöhemmin samana yönä.
Yle on nähnyt sairauskertomukset Ritva Palmun vammojen hoidosta. Niihin sairaanhoitaja on kirjoittanut vanhainkodin hoitajan kertoneen, että miesasukkaalla on aggressiivista taustaa ja että asukas on käynyt kiinni muihinkin asukkaisiin.
Kymenlaakson hyvinvointialue pitää tapausta vakavana ja on löytänyt Attendon hoivakoti Marskin toiminnasta puutteita. Poliisi tutkii tapahtunutta esitutkinnan alussa pahoinpitelynä.
Vanhuksia kuolee väkivaltaan hoivassakin
Viime vuosina julkisuuteen on noussut muitakin tapauksia, joissa hoivakodin asukas on pahoinpidellyt toista asukasta.
Laki määrää hyvinvointialueet arvioimaan vanhusten palveluntarvetta ja toimintakykyä yhteisen järjestelmän avulla, ja sinne tallennetaan tiedot myös aggressiivisuudesta.
THL:n erikoistutkija Johanna Edgren kertoo, että ympärivuorokautisessa hoidossa 6 prosenttia asukkaista on käyttäytynyt fyysisesti aggressiivisesti vuonna 2023. Sitä tosin ei ole eritelty, keneen aggressiivinen käytös on kohdistunut.
Kysyimme myös suurimpien hoivayritysten näkemystä siitä, miten yleistä vanhusten välinen väkivalta on. Esperi ja Mehiläinen kertovat, että se on ”melko harvinaista”.
Attendo avaa lukujaan tarkemmin. Sen noin 250 hoivakodissa kirjattiin viime vuonna noin 710 tapausta, joissa asukas oli käyttäytynyt aggressiivisesti toista asukasta kohtaan.
Attendon mukaan teot ovat voineet olla esimerkiksi läpsimistä, lyöntejä, potkaisuja, tavaroiden heittämistä, tönäisyjä ja suullisia uhkauksia.
– Monet näistä tilanteista tapahtuvat yllättäen, emmekä aina onnistu suojaamaan asukkaita, kerrotaan Attendon liiketoiminnasta.
Yrityksen kodeissa oli viime vuonna kaksi erityisen vakavaa tapausta. Toinen oli aiemmin mainittu Nurmeksen kuristamistapaus ja toinen Ritva Palmun tapaus.
Kolme kuhmua jo marraskuussa
Ritva Palmu muutti hoivakoti Attendo Marskiin Haminaan viime vuoden elokuussa, kertoo Palmun edesmenneen aviomiehen tytär Satu Saarela. Palmulla ei ole omia lapsia, joten Saarela on hänen lähiomaisensa ja hoitaa hänen asioitaan.
Marraskuussa Palmu löytyi lattialta makaamasta toisen asukkaan huoneen oven luota. Asukas oli ehtinyt kaataa rollaattorin Palmun päälle. Palmun sormeen oli tullut verta vuotava haava ja päähän kolme kuhmua.
Joulukuussa Palmu löydettiin verisenä miespuolisen asukkaan huoneen lattialta. Palmu ei itse muista tapahtumia.
Attendo Marskin johtaja Paula Kurronen vahvistaa, että Palmua kohtaan väkivaltainen henkilö on käyttäytynyt aiemmin aggressiivisesti eri asukasta kohtaan.
– Henkilöstömme on ollut tämän asukkaan käytöksestä tietoinen ja onkin panostanut asukkaiden väliseen kanssakäymiseen ja konfliktien ennakointiin. Valitettavasti näitä kahta erillistä väkivaltatilannetta emme pystyneet estämään. Näin valitettavasti on, sillä kodeissamme asuu muistisairaita, jotka oireilevat aggressiivisuudella, Kurronen kertoo.
Hyvinvointialue: Hoivakoti on toiminut väärin
Ritva Palmu pääsi pois sairaalasta jouluna, ja hänet siirrettiin asumaan takaisin Marskiin. Satu Saarela pelkäsi, että seuraava kohtaaminen väkivaltaisen muistisairaan miehen kanssa voisi olla pienelle rollaattorilla kulkevalle Palmulle viimeinen.
– Aamuyöstä kurkkasin aina puhelinta, että onko tullut soitto, Saarela kertoo.
Saarela oli asiasta yhteydessä Kymenlaakson hyvinvointialueeseen tammikuussa.
Kymenlaakson hyvinvointialue ei anna asiassa haastattelua, mutta luovutti Ylelle asiasta tehtyjä julkisia asiakirjoja, kuten Saarelalle annetun kirjallisen vastauksen ja aluehallintovirastolle tehdyn ilmoituksen.
Asiakirjojen mukaan hoivakoti Marski kertoi joulukuun tapahtumista hyvinvointialueelle vasta tammikuun alussa ja oli jättänyt valvontalain mukaisen epäkohtailmoituksen tekemättä. Lisäksi Marski kertoi Palmun joulukuisten vammojen laajuudesta ja marraskuisesta rollaattorin alle jäämisestä vasta hyvinvointialueen pyytämissä lisäselvityksissä.
Kymenlaakson hyvinvointialue pitää joulukuista ”asiakasturvallisuutta vaarantavaa tapahtumaa” vakavana ja kertoo, että henkilökunta tarvitsee ohjausta ja valvontaa siinä, miten eri tilanteissa toimitaan ja miten vanhusten turvallisuus varmistetaan.
Hyvinvointialue on toimittanut hoivakodille pitkän listan asioita, joihin on kiinnitettävä tarkempaa huomiota ja on tekemässä maaliskuun aikana hoivakotiin ohjaus- ja valvontakäynnin. Aluehallintovirasto on arvioinut, että hyvinvointialueen toimet riittävät.
Marskin johtaja Paula Kurronen myöntää, että hoivakoti olisi voinut ilmoittaa tapauksista aiemmin ja kertoo, että hyvinvointialueen huomioiden jälkeen henkilökuntaa on koulutettu ja asiasta on keskusteltu.
Muistisairaus voi aiheuttaa aggressiivisuutta
Iäkkään ihmisen aggressiivisuus johtuu hyvin usein muistisairaudesta.
– Osa muistisairauksista aiheuttaa impulssikontrollin häiriön, johon voi liittyä aggressiivisuutta, THL:n johtava asiantuntija Minna-Liisa Luoma kertoo.
Väkivaltainen käytös voi puhjeta esimerkiksi silloin, kun kipuaan tai tuntemuksiaan ei pysty muuten ilmaisemaan. Muistisairauksien hoito vaatii erityisosaamista, ja sitä on oltava jo käytännössä kaikilla ikäihmisten kanssa toimivilla.
– Jos väkivaltaa pääsee tapahtumaan, joku asia on pettänyt. Aggressiivisuuden syy on tärkeä löytää ja siihen on reagoitava, Luoma muistuttaa.
Reagointikaan ei tosin ole aina helppoa tai vaikutukset nopeita. Olemassa ei ole suoraa lain tai viranomaisen määräämää toimintamallia, jota noudattamalla väkivaltaisuus loppuisi.
Luomakin myöntää, että hoivakotien henkilökunta on väkivaltaisten vanhusten kanssa vaikeiden valintojen äärellä, joissa tasapainotellaan itsemääräämisoikeuden ja asiakasturvallisuuden kanssa. Hoiva-alaa vähemmän tunteville voi tulla yllätyksenä, että jo pelkkä sängynlaitojen nostaminen on rajoitustoimenpide, johon tarvitaan lääkärin päätös.
Palmu muutti pois luottamusvajeen vuoksi
Tammikuun loppupuolella Kymenlaakson hyvinvointialueen ja Attendon edustajat, Satu Saarela ja Ritva Palmu istuivat alas keskustelemaan tilanteesta. Lopputulos oli se, että Palmulle päätettiin etsiä uusi hoivapaikka luottamuspulan vuoksi.
Palmu on asunut uudessa hoivakodissa nyt muutamia viikkoja. Mustelmat näkyvät kasvoissa ja käsissä edelleen. Ylen vierailun aikana Palmu lähinnä nukkui ja valmistautui ruokailuun. Käsiensä tikattuja arpia Palmu ei halunnut näyttää.
Satu Saarela on tyytyväinen uuteen hoivakotiin, mutta kertoo olevansa edelleen huolissaan siitä, miten aggressiivisen asukkaan kanssa asumaan jääneet pärjäävät.
– Aika moni sinne nyt jää tietämättä, että siellä on leijona kotikissojen joukossa.
Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla: eevi.kinnunen@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
