perjantai, 22 marraskuun

Asia käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta. Vain kolmannes naisista ajatteli, että heillä on tarvittavat taidot yritystoimintaan. Miehillä vastaava osuus oli 43–59 prosenttia.

Tutkimuksessa myös havaittiin, että miehet raportoivat yleensä suurempaa luottamusta omiin tietoihinsa, taitoihinsa ja kokemukseensa yrityksen perustamisessa. Arkistokuva. Kuva: Marko Melto / Yle

Pelko yritystoiminnan epäonnistumisesta on naisilla yleisempi este yrityksen perustamiselle kuin miehillä.

Asia käy ilmi Oulun yliopiston tuoreesta tutkimuksesta.

Tutkimuksessa hyödynnettiin Global Entrepreneurship Monitorin (GEM) Suomessa kerättyä dataa ja analysoitiin yrittäjyyteen liittyviä aikomuksia, epäonnistumisen pelkoa sekä koettuja yrittäjyystaitoja eri ikäryhmissä.

Tutkimusaineisto on vuosilta 2003, 2009, 2015 ja 2021. Vastanneita oli vuosittain noin 2000.

Jokaisena tarkasteltuna vuonna 37–57 prosenttia naisista raportoi pelkoa epäonnistumisesta yrittäjänä, kun miehillä vastaava osuus oli 24–38 prosenttia.

Epäonnistumisen pelko oli merkittävin uusimmassa aineistossa vuodelta 2021.

Tutkimuksessa myös havaittiin, että miehillä on naisia useammin aikeena perustaa yritys, ja sukupuolten väliset erot ovat merkittäviä.

– Vaikka naisten yrittäjyyttä on pyritty lisäämään, sukupuolten välinen ero näyttää kaventuvan hyvin hitaasti. Naisten aliedustus yrittäjyydessä viittaa potentiaaliin, joka voisi lisätä talouskasvua ja hyvinvointia. Naisten korkeammalla aktiivisuudella olisi positiivisia vaikutuksia yrityskenttään, sanoo tutkimusjohtaja Martti Saarela Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutista tiedotteessa.

Saarelan mukaan maailmanlaajuisesti naiset ryhtyvät harvemmin yrittäjiksi tai itsensätyöllistäjiksi kuin miehet.

Miehet luottavat itseensä enemmän

Tutkimuksessa myös havaittiin, että miehet raportoivat yleensä suurempaa luottamusta omiin tietoihinsa, taitoihinsa ja kokemukseensa yrityksen perustamisessa.

Jokaisena tutkimusvuonna vain noin 30 prosenttia naisista ajatteli, että heillä on tarvittavat taidot yritystoimintaan. Miehillä vastaava osuus oli tutkimusvuodesta riippuen 43–59 prosenttia.

Lähes puolet naisista, joilla oli perustamisaikeita, ei uskonut itsellään olevan tarvittavia kykyjä.

– Olisi hyvä, jos esimerkiksi korkeasti koulutetut naiset näkisivät yrittäjyyden entistä useammin uravaihtoehtona. Yrittäjyyskasvatus ja naisyrittäjien johtamien yritystarinoiden kertominen ovat hyviä keinoja kulttuurin muutoksessa, Saarela sanoo.

Jaa.
Exit mobile version