Hotellin aamiaishuoneesta avautuu rikkumaton järvimaisena Pieliselle.
Pohjois-Karjalan suurinta järveä ei totisesti ole rakennettu täyteen. Yhtään mökkiä ei näy, katsoipa mihin suuntaan tahansa.
Ikkunapöydässä saksalainen miesseurue pohtii päivän suunnitelmia. Ryhmä on tullut Suomeen moottoripyörillä.
– Nyt ei ole vielä keskieurooppalaisten lomasesonki, siksi heitä on vielä vähän asiakkaina, sanoo hotellinjohtaja Sanna Tenhunen Break Sokos Hotel Bombasta.
Tenhusen haasteena on täyttää joka päivä 670 myynnissä olevaa vuodepaikkaa. Nurmeksessa sijaitsevassa hotellissa otettiin Juhannuksena käyttöön 92 hotellihuoneen laajennus. Jokaisesta huoneesta avautuu järvimaisema.
S-ryhmä testaa Pohjois-Karjalassa, minkälaisella konseptilla se saisi Keski-Euroopasta turisteja tuhatmäärin Järvi-Suomeen lomalle.
Pohjois-Karjalan Osuuskauppa on investoinut maakunnan hotellien ja matkailupalveluiden kehittämiseen neljän vuoden aikana 62 miljoonaa euroa.
– Tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä kaksinkertaistaa yöpymisvuorokausien määrä miljoonaan kävijään, sanoo matkailukaupan toimialajohtaja Satu Näsärö Pohjois-Karjalan Osuuskaupasta.
Tämä on mahdollista, kun S-ryhmä alkaa tuoda asiakkaita Pohjois-Karjalaan suorilla lennoilla. Reittikohteita ei ole vielä julkistettu, mutta lennot lähtevät Benelux-maista sekä saksankielisestä Keski-Euroopasta. Lennot Joensuuhun alkavat kesällä 2025.
Myös Savonlinnaan, Kajaaniin ja Lappeenrantaan tulevat suorat lennot tarjoavat mahdollisuuksia lisätä kansainvälistä turismia.
Koko S-ryhmän matkailu- ja ravitsemiskaupan arvo oli viime vuonna lähes 800 miljoonaa euroa. Tavoitteena on kymmenien prosenttien liikevaihdon kasvu lähivuosina.
Se tarkoittaa, että investointien painopiste siirtyy lähivuosina kaupan neliöiden kasvattamisesta enemmän hotellien ja matkailupalveluiden kehittämiseen.
– Uskomme vahvasti matkailuun ja haluamme kehittää sitä jopa rivakammin kuin muita toimialoja, sanoo matkailu- ja ravitsemuskaupan johtaja Juha Helminen SOK:lta.
Pohjois-Karjalasta keskieurooppalaisten pikku-Lappi
Matkanjärjestävät etsivät Suomesta Lapin rinnalle uusia matkakohteita sekä kesäsesonkiin että talveksi. Kesällä kysyntää lisäävät Keski-Euroopan paahtavat helteet.
– Matkanjärjestäjät kertovat, että Lapista on jo vaikea saada lisäkapasiteettia myyntiin talvella ja hinnat ovat korkeat, sanoo hotellinjohtaja Sanna Tenhunen.
Monille keskieurooppalaisille matkanjärjestäjille Nurmeksen talvi tarjoaa samoja elämyksiä kuin Lappi, varsinkin kun revontulet leiskuvat myös Pohjois-Karjalan korkeudella ja koiravaljakkoajelulle pääsee hotellin pihalta.
Matkailu- ja ravitsemuskaupan johtaja Juha Helminen sanoo, että tällä hetkellä matkailussa kasvavana trendinä näkyy elämyshakuisuus ja elämän kokeminen eri muodoissa.
Se näkyy esimerkiksi ohjelmapalvelujen kysynnän kasvuna.
Opastettujen retkien ohella Bomballa kysyttyjä ovat kesäisin leveärenkaiset polkupyörät, joilla pääsee luontoon. Monet haluavat myös soutamaan tai vuokraavat kanootin.
Mutta hotellilomailu ei kiinnosta läheskään kaikkia matkailijoita.
Kokemuksia haetaan myös toisentyyppisen lomanvieton tuotteistamisesta. Hotellilomien ohella S-ryhmä testaa 2030-luvun leirintäalueen toimintakonseptia Kouvolan Tykkimäessä.
Se poikkeaa kovasti vuosikymmenien takaisesta leirintäalueesta, jonne tultiin telttailemaan ja syötiin omia eväitä.
Leirintäalueella voi jatkossakin telttailla, mutta mökkeilyn ja oheispalvelujen merkitys on aiempaa suurempi. Ideoita on haettu Pohjanlahden takaa.
– Ruotsissa on nousemassa glamping, eli tasokkaampi telttailu ja retkielämä, mihin kuuluu myös mahdollisuus ruokailuun ja muut kokemukset, sanoo Juha Helminen.
Tykkimäki Resort avautui Kouvolan Käyrälammen rantaan kesällä 2022.
Alueella on lomakylä, johon on rakennettu eri tasoisia mökkejä ja huviloita, kokoustiloja, saunoja ja ravintola.
Leirintäalueella voi edelleen telttailla ja alueella on paikkoja asuntoautoille. Yhä useampi matkailija hyödyntää myös alueen oheispalveluja, kuten ravintolan palveluita.
SOK:n matkailu- ja ravitsemuskaupan johtajan Juha Helmisen mukaan Pohjois-Karjalassa ja Kouvolassa saatujen kokemusten pohjalta toimintamalleja on tarkoitus laajentaa lähivuosina myös muualle Suomeen.
Kansainvälinen matkailu keino pitää pienet hotellit hengissä
Matkailuinvestoinnit tulevat keskittymään tällä vuosikymmenellä kasvukeskuksiin, joihin suuntautuu myös kansainvälistä matkailua.
Kansainvälisten turistien merkitys on yhä suurempi, sillä ennakkotietojen mukaan kotimainen matkailu on vähentynyt tänä vuonna.
Se tarkoittaa entistä vaikeampia aikoja varsinkin pienten kaupunkien hotelleille. Kasvu- ja matkailukeskuksen ulkopuolella toimivien hotellien määrä on vähentynyt tuntuvasti koko 2000-luvulla.
Suomeen rakennettiin 1980- ja 1990-luvuilla kymmeniä korpihotelleja, jotka aikoinaan olivat menestyneitä. Ne ovat tulleet peruskorjausikään, mutta investointeja ei ole mahdollista tehdä, koska väki on vähentynyt eikä matkailijoita vieraile riittävästi.
Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo, että kansainvälinen matkailu on lähes ainoa keino pitää hengissä pienten kaupunkien hotellit.
Edellytyksenä on, että useille Järvi-Suomen alueen lentokentille avautuu suoria lentoja Keski-Euroopasta.
– Lentokentät ovat samanlainen infrastruktuuri kuin tiet. Siitähän Lapinkin matkailun kasvu on lähtenyt, saadaan ulkomailta suoria lentoja ilman Helsingin välilaskua eri paikkoihin, muistuttaa Timo Lappi.
