Helsinki-Vantaan lentokentällä hihkutaan. Lokakuisena keskiviikkona tuloaulaan on pölähtänyt parikymmentä filippiiniläistä, jotka näkevät tulevan asuinmaansa ensimmäistä kertaa.
Vastassa on rekrytointikonsultti sekä maahan aiemmin jo muuttaneita filippiiniläisiä kukkapuskien kanssa. Maahan saapuneita halataan ja puhelimia kaivetaan esiin yhteiskuvia varten.
Matka Manilasta Helsinkiin ei ole ollut helppo. Lento on myöhästynyt vuorokaudella, sillä Filippiineillä on riehunut taifuuni.
Tunteet vaihtelevat matkaväsymyksestä intoon ja haikeuteen.
Ryhmän mukana maahan saapunut Rodnie Dagooc on lähdössä Kuopioon lähihoitajaksi vanhustenhoidon yksikköön.
Aiemmin Suomeen muuttaneiden filippiiniläisten ystävien hyvät kokemukset vaikuttivat lähtöpäätökseen.
– Olen innoissani, mutta samalla hieman hermostunut. Suomen kieli on hyvin haastavaa, mutta uskon, että opin kielen lopulta, kun olen vain tarpeeksi päättäväinen, Dagooc sanoo.
Filippiiniläisillä lähihoitajilla on tiedossa työpaikat sekä ainakin kahden vuoden määräaikainen sopimus eri puolilla Suomea. Takana on pitkä rekrytointiprosessi ja suomen kielen opintoja.
Kyseessä on erityisen haluttu joukko.
Maahanmuuttoa monin tavoin kiristävän hallituksen ohjelmassa Filippiinit mainitaan erikseen yhtenä maana, josta maahanmuuttajia päinvastoin pyritään houkuttelemaan töihin Suomeen.
Toiset kolme EU:n ulkopuolista kohdemaata ovat Intia, Brasilia ja Vietnam.
Maailman onnellisimman maan maine kiinnostaa
Suomessa jo asuvien tuttavien suositukset toistuvat filippiiniläisten kertoessa syistä muuttaa Suomeen.
Myös Eunice Dacumosilla on ystäviä, jotka ovat työskennelleet Suomessa kahden vuoden ajan. Lisäksi tutuksi on tullut Suomen valinta maailman onnellisimmaksi maaksi vuosi vuoden jälkeen.
– Olen kuullut, että Suomessa on hyvä tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä ja ihmiset ovat tasa-arvoisia keskenään. Tätä ennen olen asunut Japanissa, mutta siellä työskenteleminen oli hyvin raskasta, joten päätin hakeutua toiseen maahan, Dacumos sanoo.
Filippiiniläishoitajien rekrytoinnista Suomeen on vastannut henkilöstöpalveluyritys Barona.
Tulijoita on kentällä vastassa Baronan rekrytointikonsultti Shielou Tervonen, jolla on omakohtaista kokemusta samasta tilanteesta.
Videolla Tervonen kertoo, miten itse päätyi Suomeen lähihoitajaksi 12 vuotta sitten.
Filippiineillä kalliin sairaanhoitajakoulutuksen kustantaminen on usein koko suvun projekti ja ulkomaille lähtevän odotetaan myös lähettävän osan palkastaan takaisin kotimaahan.
Tervosen mukaan Suomeen riittää tulijoita, vaikka hoitoalan työntekijöille on kysyntää myös monissa muissa maissa.
– Suomeen on helpompi tulla kuin esimerkiksi Yhdysvaltoihin tai Australiaan, jonne pääsemiseksi tarvitaan todella paljon rahaa. Lähihoitajan työ Suomessa on yksi polku pois Filippiineiltä, mutta hyvin monet filippiiniläiset ovat tyytyväisiä maahan ja jäävät tänne, Tervonen sanoo.
Barona on rekrytoinut filippiiniläisiä hoitajia Suomeen jo viidentoista vuoden ajan.
Baronan kansainvälisestä työvoimasta vastaava johtaja Elina Koskela kertoo Suomeen tulleiden filippiiniläisten myös jäävän maahan.
– Henkilö joutuu panostamaan uuden kielen oppimiseen hyvin paljon. Poistumaa tapahtuu lähinnä englantia puhuviin maihin, mutta meidän kokemuksemme mukaan lähtijöitä on todella vähän, Koskela sanoo.
Koskelan mukaan tilastot näyttävät, että kymmenen vuotta sitten saapuneista filippiiniläisistä yli yhdeksänkymmentä prosenttia on edelleen Suomessa.
Filippiiniläiset hakevat Suomessa eniten työlupia
Hallituksen valitsemista kansainvälisen rekrytoinnin kohdemaista Filippiineiltä on tullut viime vuosina selvästi eniten työntekijöitä.
Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan Filippiinit ovat selvästi suurin yksittäisiä työlupia hakeva kansalaisuus sen jälkeen, kun Venäjältä tulleet hakemukset romahtivat Ukrainan sodan syttymisen jälkeen.
Suomen kansainvälisen rekrytoinnin kohdemaat tunnistettiin alun perin valtiokonserni Business Finlandin tekemän analyysin perusteella, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Sari Haavisto.
– Valintaan vaikuttaa esimerkiksi se, millaista koulutusta maassa järjestetään, mikä on englannin kielen taso ja millainen poliittinen ilmapiiri maassa on tällaiselle yhteistyölle, Haavisto kertoo.
Suomi on valinnut Filippiinit kansainvälisen rekrytoinnin kohdemaaksi, koska maasta löytyy sosiaali- ja terveydenhuollon osaajien lisäksi palvelualan ja teollisuuden työntekijöitä.
Intiasta rekrytoidaan esimerkiksi erityisasiantuntijoita ICT-alalle. Vietnamista tulijoita on tullut pääosin maanviljely- ja puutarha-alalle, mutta potentiaalia on tunnistettu myös eritysosaajissa.
Brasiliasta hakemuksia on vielä vaatimattomasti, mutta Haaviston mukaan erityisesti ICT-alan erityisasiantuntijoita voitaisiin jatkossa rekrytoida aiempaa enemmän.
Työntekijöitä houkutellaan Suomeen kampanjoilla
Niin kutsutut kumppanuusmaat linjattiin poliittisesti hallitusneuvotteluissa.
Työtä osaajien houkuttelun eteen on tehty jo aikaisemmin ja hallitusohjelman maalinjaukset vastaavat pitkälti Business Finlandin aiemmin tunnistamia kohdemaita. Työperäisen maahanmuuton edistämiseen keskittyvä Talent Boost- ohjelma alkoi edellisellä hallituskaudella vuonna 2020.
Haaviston mukaan Suomea tehdään tunnetummaksi ja houkuttelevammaksi esimerkiksi erilaisten kampanjoiden avulla. Paikallisiin medioihin pyritään saamaan juttuja Suomen vahvuuksista, kuten mahdollisuuksista yhdistää ura ja muu elämä. Lisäksi suomalaisille yrityksille tarjotaan keinoja löytää työvoimaa.
Käytännön työstä vastaa valtionkonserni Business Finlandiin kuuluva Work in Finland, joka on palkannut kohdemaihin paikallisia asiantuntijoita vastaamaan työntekijöiden houkuttelusta. Työhön kohdemaissa käytetään noin 300 000 euroa vuodessa.
Haaviston mukaan toimien seurauksia on vielä vaikeaa arvioida, sillä monissa maissa työ on vasta alussa. Pisimpään työtä on tehty Intiassa, mistä Suomeen muuttaneiden määrä on viime vuosina lisääntynyt.
Kohdemaihin suunnattujen rekrytointitoimien vaikutuksia julkiseen talouteen on tarkoitus arvioida hallituskauden aikana.
Rekrytoinnille ei ole asetettu määrällisiä tavoitteita.
– Näillä toimilla pyritään tukemaan yrityksiä ja madaltamaan niiden rekrytointikynnystä, jotta yritykset saisivat sen määrän työvoimaa, mitä he tarvitsevat. Tämä perustuu täysin yritysten kysyntään, Haavisto sanoo.
Barona: Työperäisen maahanmuuton tarve tulee kaksinkertaistumaan
Jos yrityksiltä kysytään, kansainvälisen työvoiman tarve Suomessa tulee lähivuosina kasvamaan merkittävästi.
Baronan kansainvälisestä työvoimasta vastaava johtaja Elina Koskela kertoo taantuman laskeneen hieman aikaisempia arvioita, mutta edelleen puhutaan huomattavasta määrästä Suomen ulkopuolelta tulevia työntekijöitä.
– Suomen ikärakenteen takia me olemme tulevina vuosina tilanteessa, että emme pärjää ilman työperäisen maahanmuuton volyymin kasvua. Tällä hetkellä työlupia myönnetään noin 20 000 vuodessa, mutta tarve tulee siitä vähintäänkin kaksinkertaistumaan, Koskela arvioi.
Tällä hetkellä tarve on erityisen kovaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, joita lokakuun keskiviikkona maahan saapuneet filippiiniläisetkin lähtevät pian hoitamaan.
Lentokentän tuloaulasta ryhmä taivaltaa ulos parkkipaikalle harmaaseen tihkusateeseen ja kohti heille varattua bussia.
Filippiiniläinen Race Ann Mayo kertoo aloittavansa uuden elämän Suomessa ristiriitaisissa tunnelmissa. Filippiineille häneltä jäivät 17- ja 11-vuotiaat lapset äidin lähtiessä töihin Pohjois-Savon hyvinvointialueen palvelukseen Sonkajärvelle.
– En halunnut lähteä ulkomaille, mutta olosuhteet pakottivat minut siihen. Toivon saavani myös muun perheeni tänne. Olen kuullut, että työn ja muun elämän yhteensovittaminen on Suomessa helppoa. Filippiineillä se ei onnistu, Ann Mayo sanoo.
Ryhmä pakkaa matkalaukkunsa tavaratilaan ja nousee bussin kyytiin kohti hotellia Helsingissä.
Nyt on hetki aikaa hengähtää, mutta työt lähihoitajilla alkavat jo maanantaina.
