Julkisen sektorin naisvaltaiset alat valmistautuvat vaikeisiin työehtoneuvotteluihin.
Oman mausteensa neuvottelutavoitteiden asetteluun tuovat myös SAK:n liittojen julkilausumat palkankorotustavoitteet.
Työntekijäkeskusjärjestö SAK:n jäsenliitot ilmoittivat viime viikolla hakevansa parhaillaan käynnissä olevalta liittokierrokselta kymmenen prosentin korotuksia.
Korotustavoite on ensimmäiselle vuodelle kuusi prosenttia. SAK:n liitot hakevat euromääräisenä korotuksena vähintään 150 euron lisää kuukausipalkkaan. Toisen sopimusvuoden tavoite on neljän prosentin korotukset ja vähintään sadan euron korotus palkkaan.
Sekamuotoinen tavoite on matalapalkka-aloille eduksi, sillä se takaa pienipalkkaisille suhteellisesti korkeammat korotukset kuin kovapalkkaisille.
SAK:n tavoitteeseen liittyivät myös Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL.
Kysyimme toisten työmarkkinakeskusjärjestöjen STTK:n ja Akavan naisvaltaisten alojen liittopomoilta, miten SAK:n tavoitteet on otettu vastaan hoitaja- ja opetusalan liitoissa.
Esimerkiksi kunta- ja hyvinvointialan sopimukset ovat katkolla huhtikuun lopussa.
Liittopomot: Neuvottelemme omat sopimuksemme
Neuvottelujärjestö JAU, johon JHL kuuluu, edustaa kunta-alan neuvotteluissa työntekijöitä yhdessä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Jukon kanssa. Puheenjohtajana Jukossa toimii Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.
Työmarkkinatilanne on hyvin jännitteinen, Murto toteaa. Nyt seurataan tarkkaan, mitä vientialojen neuvotteluissa tapahtuu.
– Linjaamme omat tavoitteemme viimeistään joulukuussa niin OAJ:ssa kuin Jukossa.
Murto toteaa ymmärtävänsä SAK:n korotustavoitteiden perustelut: viime vuosien inflaatio ja korkojen nousu on syönyt ostovoimaa.
Hän ei kuitenkaan halua ottaa kantaa muiden liittojen tavoitteisiin.
– Me asetamme omat tavoitteemme ja käymme omat neuvottelumme.
Parhaillaan haettava kierroksen päänavaajasopimus kuitenkin heijastuu muidenkin liittojen neuvotteluihin.
Naisvaltaisille aloille erityisen karvas pala purtavaksi on ollut eduskunnan käsittelyssä parhaillaan oleva hallituksen vientivetoinen malli, jolle liitot ovat antaneet lempinimen ”palkkakuoppalaki”.
Valtakunnansovittelijan toimintaa ohjaava laki vankistaa entisestään vientialojen sopimusten merkitystä muidenkin alojen palkkaneuvotteluissa. Perinteisesti tällä on viitattu teollisuuden sopimuksiin. Parhaillaan neuvottelukierroksen avaussopimuksia sorvaava Teollisuusliitto yrittää vauhdittaa omien sanojensa mukaan jumissa olevia neuvotteluita teknologiateollisuuden kanssa lakoilla. Lakkovaroituksia on annettu jo kolme, ja lisää on luultavasti luvassa.
Kun vientimallin valmistelu työmarkkinatoimijoiden kesken tyssäsi jo alkumetreillä, työministeri Arto Satonen (kok.) kutsui juurikin OAJ:n Murron ja Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkösen selvittämään neuvottelujen jatkon edellytyksiä.
Niitä ei kuitenkaan löytynyt, joten hallitus puski oman lakihankkeensa eteenpäin.
OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto toivoo, että hallitus harkitsisi vielä kerran kannattaako lakia ollenkaan säätää.
– En pidä järkevänä, että valtakunnansovittelijan ja sovittelulautakunnan kädet sidotaan tällaiseen korotuskattoon. Meillä ei sitten ole valtakunnansovittelijasta juuri mitään hyötyä. Meidän täytyy pohtia, millaisia riidanratkaisumekanismeja neuvotteluissa on järkevä käyttää.
KT:n toimitusjohtajavalinnasta vetoapua?
Koko vientimallin katalysaattorina toimivat julkisen sektorin sopimukset, jotka takasivat työntekijöille vuosiksi vientialoja kovemmat sopimuskorotukset. Julkisen sektorin irtiotto vientialojen linjasta ärsytti etenkin elinkeinoelämää.
Kunta-alan erillinen palkkaohjelma on irtisanottavissa toukokuun loppuun. Mikäli ohjelmaa ei irtisanota, se kestää vuoteen 2027 asti.
– Me lähdemme siitä, ja toivon vahvasti, että myös KT [kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat] lähtee siitä, että sovitusta pidetään kiinni, OAJ:n Murto painottaa.
Työnantajaa kunta-alan neuvotteluissa edustavan kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n toimitusjohtaja vaihtuu helmikuussa, kun nykyinen toimitusjohtaja Markku Jalonen jää eläkkeelle.
Työntekijäpuolella katsotaan, että 25 vuotta KT:ssa työskennelleen Henrika Nybondas-Kankaan valinnasta tehtävään voi olla apua kevään neuvotteluihin.
Nybondas-Kangasta pidetään Jalosen linjan jatkajana, kun taas valinnassa viime metreille päässeen työministeri Satosen ja ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen (kok.) valtiosihteeri Mika Nykäsen olisi ennakoitu pyrkivän irtisanomaan julkisen sektorin palkkaohjelman.
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen on luottavainen, että Nybondas-Kangas ajaa neuvotteluissa kuntien ja hyvinvointialueiden etua eikä ”yksityissektorin ja EK:n sanelemaa politiikkaa”.
– Julkisen sektorin pöytää on yritetty viime vuosina EK:n taholta härkkiä ja tuntuu, että KT:n toimitusjohtajaakin on härkitty muun muassa siitä vuoden 2022 ratkaisusta. Kyllähän tämä toimitusjohtajavalinta tuo meille ensi keväälle aika toisenlaista näkymää, Rytkönen muotoilee.
Sote-puolen erillinen palkkaohjelma päättyy kesäkuussa.
Myös lähi- ja perushoitajaliitto Superin puheenjohtaja Päivi Inbergin mukaan neuvottelutavoitteiden asettaminen on vielä kesken. Hän toteaa päänavaajan saaman palkkaratkaisun olevan isossa roolissa myös Superin neuvotteluissa.
– Seuraamme tilanteen etenemistä ja ryhdymme vuodenvaihteen jälkeen asettamaan selkeät tavoitteet palkkaratkaisun osalta.
Mutta miltä matalapalkkaisten alojen naisista kuulostaisi SAK:n liittojen vaatima 250 euron korotus sopimuskaudella?
– Kyllähän meidän jäsenemme varmasti olivat aika hämmästyneitä, miten korkeat tavoitteet on asetettu. Totta kai olisimme mielissämme, jos pystyisimme tällaiset saamaan. Täytyy kuitenkin nähdä se kokonaisuus ensin, koska meille on tärkeää vaikuttaa tekstikysymyksiinkin, Inberg sanoo.
Neuvottelukierroksesta ei muutenkaan tulossa helppo
Neuvotteluja varjostavat myös muun muassa kuntien ja hyvinvointialueiden tola ja hallituksen muut työelämämuutokset.
Hallitus valmistelee parhaillaan myös suojelutyölakia, joka vaikuttaa muun muassa hoitajien mahdollisuuksiin lakkoilla työehtojensa puolesta.
Lain on tarkoitus lähteä lausuntokierrokselle lähipäivinä ja edetä eduskunnan käsittelyyn alustavasti helmikuussa.
Kun julkisen sektorin neuvottelut todenteolla käynnistyvät maaliskuun tietämillä, Suomi valmistautuu myös täyttä häkää huhtikuun kunta- ja aluevaaleihin.
Työntekijäliitot uskovatkin, että naisvaltaisten alojen palkat tulevat puhuttamaan vaalien alla – ja jäsentensä edunvalvojina liitot varmasti tulevat pitämään myös asiasta ääntä.
