Tästä on yksimielisyys: huolellinen käsienpesu vähentää infektioita. Ilmanpuhdistimien hankinnan järkevyydestä THLn infektioasiantuntija ei ole vakuuttunut.
Talven tautiryppäät haittaavat arjen sujumista esimerkiksi päiväkodeissa ja kouluissa. Monissa kunnissa on ryhdytty aktiiviseen taudintorjuntaan investoimalla ilmanpuhdistimiin.
Onko ilmanpuhdistimista oikeasti hyötyä hengitystieinfektioiden torjunnassa? Siitä ei ole yksiselitteistä tietoa, vaikka tutkimuksia on tehty jonkin verran.
Infektioepidemiologian dosentti, tutkimusohjelmapäällikkö Jussi Sane Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) lähestyy asiaa perusteellisella tieteilijän asenteella.
Mitä tutkimuskirjallisuudesta selviää?
– Kun monien tutkimusten laatu ja näyttö on arvioitu, niistä ei saa tukea, että ilmanpuhdistimet vähentäisivät sairastavuutta, Sane sanoo.
Ilmanpuhdistimien vaikutuksesta infektioiden vähenemiseen on tehty tutkimuksia, joista osa löytää laitteista hyötyä, osa ei.
– Investointi on jostain muusta pois. Pitäisi miettiä laitteiden tuomaa kokonaishyötyä.
Esimerkiksi Vaasassa yritettiin vähentää sairastamista päiväkodissa ilmanpuhdistimilla. Siellä laitteiden käytöstä ei todettu olevan selkeää hyötyä, joten kokeilu päätettiin lopettaa.
Terveyden edistämisen ennakointia
Nakkilan kunta hankki vastikään 101 ilmanpuhdistinta, jotka ovat olleet käytössä viime vuoden lopusta. Vaikutuksista ei ole vielä arvioita.
Ilman henkilökunnan säätämistä toimivia laitteita on Uusitalon eskariluokassa kolme.
– Kaiken kaikkiaan on myönteinen juttu, että ajatellaan näin ennakoiden terveyden edistämistä, mutta olemme aina panostaneet myös käsienpesuun, arvioi esiopettaja Marjo Uusitalo Viikkalan koulusta Nakkilasta.
Luottamushenkilöiltä kimmoke
Nakkilassa ilmanpuhdistimien hankintaan tuli toive alun perin luottamushenkilöiltä, jotka vinkkasivat asiasta kunnan johdolle. Nakkilalaiset tekivät laitteista taustaselvitystä.
Nakkilan rakennusinsinööri Teemu Harjunen kertoo, että tartuntautien leviämistä tutkineen E3-hankkeen tiedot vakuuttivat kunnan laitteiden kannattavuudesta. Projektissa on tutkittu erityisesti ilmalevitteisten virusten leviämisreittejä. Alustavien tietojen mukaan sairastavuus päiväkodeissa väheni.
Ulvilalaisessa päiväkodissa lisättiin hygieniaa muun muassa uusilla pinnoitteilla, ilman kosketusta aukeavilla hanoilla ja ilmanpuhdistuslaitteilla. Henkilöstön sairastavuus väheni lähes viidenneksen ja lasten poissaolot 12 prosenttia verrattuna verrokkiryhmiin.
Satakunnan ammattikorkeakoulun toteuttamaa tutkimusta rahoitti muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriö.
”Jatkuvassa torjunnassa ei järkeä”
Yksi mietinnän paikka on myös siinä, minkä verran infektioita kannattaa yrittää torjua.
Jussi Sane nosti asian keskusteluun maaliskuun alussa Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa. Hän kuvasi yhdessä lasten infektiolääkäri ja THLn osastonjohtaja Otto Helven kanssa, ettei edes täydellinen eristäytyminen suojele taudeilta kuin hetkellisesti.
– Siksi jatkuvassa infektioiden torjunnassa ei ole järkeä, Sane sanoo.
Jos perusterveen ihmisen kroppa ei kohtaa lievien tautien aiheuttajia, torjuntavalmius heikkenee. Aihetta on viime aikoina pohdittu myös urheilijoiden infektioiden sietämisen näkökulmasta.
Klassiset torjuntatavat toimivat edelleen.
Pese kädet. Älä mene sairaana päiväkotiin, kouluun tai töihin. Jo näillä keinoin tautihuippuja saa taltutettua.
