Uskonasiat ja politiikka on pidetty Pohjoismaissa perinteisesti visusti erossa toisistaan.
Poliitikon arvot voivat kummuta uskonnollisesta vakaumuksesta, mutta näkemyksiä ei pyritä oikeuttamaan Raamatun tulkinnoilla.
Tänä syksynä kristilliset arvot näyttävät kuitenkin tihkuneen Petteri Orpon (kok.) hallituksen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan asti.
Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) päätös puoltaa YK-lauselmaa Israelin laittoman miehityksen ja siirtokuntien purkamiseksi sai kovaa ryöpytystä hallitusryhmien kristillisesti profiloituneilta kansanedustajilta kristillisdemokraateissa ja perussuomalaisissa.
Esimerkiksi Päivi Räsänen (kd.) rinnasti siirtokuntien tyhjentämisen etniseen puhdistukseen. Kaisa Garedew (ps.) kutsui äänestyspäätöstä vääräksi ja käsittämättömäksi.
Perjantaina arvoristiriitoja tuuletettiin jopa presidentin ja keskeisten ministerien tp-utvassa.
Kristillisillä arvoilla perustellaan myös aivan toisenlaisia ratkaisuja. Esimerkiksi ekumeenisen Kirkkojen maailmanneuvoston EAPPI-ohjelma tukee sekä palestiinalaisten että israelilaisten väkivallattomia rauhanpyrkimyksiä.
Miksi juuri kristillisillä arvoilla äänekkäimmin profiloituvat poliitikot puolustavat tiukasti toisen valtion etua, jopa omien uskonsisarten ja -veljien, kuten palestiinalaiskristittyjen edun ohi?
Nostetaan Raamattu pöydälle ja kysytään kahdelta aihepiiriin perehtyneeltä tutkijalta, Ulkopoliittisen instituutin vanhemmalta tutkijalta Timo R. Stewartilta ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkijalta, pappi Paavo Huotarilta, minkälaisilla Raamatun tulkinnoilla hallitussopua nyt koetellaan.
Stewart on perehtynyt uskontojen rooliin konflikteissa ja politiikassa, Huotari on tehnyt väitöskirjan Raamatun tekstien muokkaamisesta.
1. Mooseksen kirja lupaa maa-alueita
Israel-sympatioille löytyy ilmeisiä perusteita: maa on suomalaisille tuttu niin Raamatun kertomuksista kuin matkakohteena. Hamasin raa’at iskut tai Iranin puheet Israelin hävittämisestä herättävät myötätuntoa israelilaisten puolesta.
Sen sijaan Israelin valtiota tai sen siirtokuntapolitikkaa tukevat uskonnolliset näkemykset pohjautuvat kristilliseen sionismiin, sanoo aatteeseen perehtynyt Timo R. Stewart.
Kristillisen sionismin mukaan Israelin valtiolla on maailmassa erityisrooli, sillä maa on osa Jumalan suunnitelmaa, ja sen tapahtumat on ennustettu Raamatussa.
– Teologinen kristillinen sionismi näkee, että Israelia pitää jollain lailla tukea, koska se on Jumalan tahto, Stewart sanoo.
– Osassa herätyskristillistä raamatuntulkintaa Israelin valtion synty nähdään enteenä lopunaikojen lähestymisestä ja Jeesuksen paluusta. Siten Israelin valtion toimetkin hyväksytään, koska he ovat Jumalan kansaa, sanoo Paavo Huotari.
Yhtenä kristillisen sionismin nyrkkisääntönä voi Huotarin ja Stewartin mukaan pitää 1. Mooseksen kirjaa.
Siinä Jumala lupaa maa-alueita Abramille eli yhdelle Israelin kantaisälle .
Lähde maastasi, asuinsijoiltasi ja isäsi kodista siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan. Minä teen sinusta suuren kansan ja siunaan sinua, ja sinun nimesi on oleva suuri ja siinä on oleva siunaus.
Kun Israelin valtio perustettiin 1948, osa piti sitä todisteena lupauksen toteutumisesta.
– On kristillisiä ryhmittymiä, joissa koetaan, että Raamatun isot lupaukset toteutuvat, kun nyky-Israelin valtio ”taas” hallitsee tuolla alueella, sanoo Paavo Huotari.
PS ja KD keskeiset puolueet
Timo R. Stewartia ei yllätä, että Suomen ulkopolitiikan linjan äänekkäin arvostelu tulee juuri kristillisdemokraateista ja perussuomalaisista.
Kristillistä sionismia löytyy eniten näitä kahta puoluetta lähellä olevista uskonnollisista ryhmistä, kuten helluntailaisuudesta sekä viidesläisistä, joka on yksi evankelisluterilaisen kirkon herätysliike.
– Kristillisellä sionismilla ja tämän tyyppisillä Israel-kannanotoilla on kristillisen liiton eli kristillisdemokraattien sisällä pitkät juuret.
Suomen YK-äänestystä ryöpyttänyt Päivi Räsänen vahvistaa tämän. Hänet tunnetaan ärhäkkäänä Raamattu-poliitikkona.
– Kristillisdemokraateilla on tukijoukoissa ja kannattajajoukoissa todella paljon Israelin ystävyysryhmiä, joissa myös Raamatusta nousevilla perusteilla on on iso merkitys.
Räsäsen mukaan siirtokuntien tukemiselle löytyy useita perusteluja myös Raamatun ulkopuolelta.
– Totta kai Israelilla on minulle erityinen arvo maana, jossa kristinuskon päähenkilö eli Jeesus on syntynyt. Mutta näen tämän oikeudenmukaisuuskysymyksenä. Israelin valtio perustettiin holokaustin jälkeen turvapaikaksi vainotuille.
2. Jumala siunaa sitä, joka siunaa Israelia
Konkreettisempi kannustin Israelin tukemiseen kerrotaan samaisen Mooseksen kirjan luvun kolmannessa jakeessa:
Minä siunaan niitä, jotka siunaavat sinua, ja kiroan ne, jotka sinua kiroavat, ja sinun saamasi siunaus tulee siunaukseksi kaikille maailman kansoille.
– Eli Jumala siunaa niitä, jotka tukevat Israelia, Stewart summaa kristillisten sionistien tulkinnan.
Esimerkiksi kristillisen liiton entinen puheenjohtaja, sittemmin perussuomalaisiin loikannut Toimi Kankaanniemi perusteli 90-luvulla avustustyötään neuvostojuutalaisten Israelin muuttamisen puolesta juuri näin.
– Kyllä tässä hankitaan siunausta itselle ja Suomelle. Eihän tässä työssä muuten olisi mitään järkeä, Kankaanniemi sanoi vuonna 1990 Helsingin Sanomille.
3. Rajat Egyptin rajapurosta Eufratiin
Israelin miehitys palestiinalaisalueilla on YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen ICJ:n mukaan laiton.
Raamattua soveltuvin osin tulkitsemalla voidaan Israelin siirtokuntien rakentaminen kuitenkin oikeuttaa.
Jos Israelin rajat vedettäisiin Mooseksen kirjan 15. luvun perusteella, valtio ulottuisi koko Palestiinan yli Egyptistä Syyriaan:
Herra teki Abramin kanssa liiton ja lupasi hänelle: Sinun jälkeläisillesi minä annan tämän maan Egyptin rajapurosta Eufratin suureen virtaan saakka.
– Sen perusteella jotkut ryhmittymät katsovat, että Israel saisi valloittaa Palestiinan alueita Gazassa ja Länsirannalla ja paljon laajemminkin, Huotari sanoo.
Näin tulkiten voi tuntua käsittämättömältä, että Israelin miehitys palestiinalaisalueilla on laiton.
Huotari muistuttaa, miten vaikeuskerrointa lisää se, että historian todellisilla tapahtumilla ja Raamatun teksteillä on runsaasti yhtymäkohtia.
Osin hämmennetään tahallaan.
– Puurot ja vellit menevät helposti sekaisin, kun nykypolitiikka ja Lähi-idän konfliktit sekoittuvat muinaisen Israelin ja muinaisten pyhien tekstien kanssa. Sitä tehdään ihan tietoisesti, koska pyhiä tekstejä halutaan tulkita totisina tapahtumina ja oikeutuksena, Huotari sanoo.
Stewartin mukaan kristillistä sionismia sovelletaan käytännössä myös mutkia oikoen.
– Perusajatus siitä, mitä Israelin kanssa tarkalleen pitäisi tehdä, vaihtelee, mutta viime vuosikymmeninä se on yleensä noudattanut aika pitkälti Israelin oikeiston toiveita.
4. Lopunajat koittavat, Jeesus palaa
Juutalaisten ja kristittyjen kannalta ristiriistaisimpia kohtia löytyy lopunaikoja eli maailmanloppua ennakoivista kirjoituksista.
Lopunaikoihin liittyy nimittäin odotus juutalaisten kääntymisestä kristityiksi.
– Polttoainetta tälle odotukselle voi löytää Paavalin kirjeestä roomalaisille, jossa puhutaan Israelin pelastumisesta lopun aikana, sanoo Huotari.
Lopunajan opit korostuvat juuri herätyskristillisyydessä. Jeesukseen uskovat odottavat lopunaikoja, koska Matteuksen evankeliumin mukaan:
Viimeisenä päivänä Jeesus tulee takaisin.
Silloin kristityt pelastuvat, mutta muille ei käy yhtä hyvin.
Timo R. Stewartin mukaan onkin ymmärrettävää, etteivät Israelia tukevat kristityt pidä näistä tulkinnoista kovin suurta melua.
– Lopunajat ovat Raamatun raflaavinta kamaa, mutta järjestöt, jotka toimivat Israelissa tai juutalaisten kanssa eivät voi pitää niistä melua. Se sisältää Harmageddonin taistelua, juutalaisten kuolemista tai kääntymistä ja sen sellaista, hän toteaa.
Raamatun yhdistäminen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan on vaikeaa, sillä niin Israel kuin juutalainen usko ovat toisia kuin parituhatta vuotta sitten.
– Ongelmia tulee välittömästi, kun Paavalin Israel-tulkintoja aletaan tulkita tästä päivästä käsin. Voi Paavali-parkaa, Huotari huokaa.
Räsänen vastaa: Pyrin avoimuuteen
Yhdysvalloissa poliitikot käyttävät Raamatun jakeita avoimesti poliittisessa keskustelussa. Suomessa edes yksityishenkilöt eivät juuri kehystä perustelujaan julkisesti näin.
– Mutta jos avaa TV7:n, voi nähdä, miten samat henkilöt puhuvat samoista asioista teologisella kielellä, Stewart sanoo.
Stewartin mukaan on ymmärrettävää, että varsinkin poliitikot haluavat julkisuudessa sanoittaa viestinsä yleiskielisesti.
Hän perää silti äänestäjien kuluttajansuojan takia avoimuutta.
– Ei ole mitenkään tavatonta, että ihmisillä on uskonnollisista teksteistä nousevia ulkopoliittisia näkemyksiä.
– Olisi äänestäjien kannalta hyvä pystyä arvioimaan näiden näkemysten asiallisuutta ja sitä, ajavatko ne Suomen etua, tai jotain muuta yhteistä etua.
Päivi Räsänen sanoo pyrkivänsä olemaan sekä avoin uskostaan että etsimään politiikan perustelut muualta kuin Raamatusta.
– Toki itse ajattelen, että se, mitä Raamattu puhuu, on totta, eikä se varmaan tule kenellekään yllätyksenä.
– Mutta ei ole poliittisesti käyttökelpoinen perustelu, jos vetoan, että Raamatusta löytyy jae, jossa Israelille on luvattu jotkut rajat, koska sillä on merkitystä vain sille, joka tulkitsee Raamattua juuri samalla tavalla kuin minä, Räsänen sanoo.
Katso myös:
