Suomalaisista arviolta jopa 85 prosenttia kokee vähintään lievää kaamosoireilua. Tutkijan mukaan lapset kestävät kaamosta iäkkäämpiä paremmin.
Suomi-neidon käsivarressa Kilpisjärvellä aurinko ei nouse liki kahteen kuukauteen. Silti siellä tai muuallakaan pohjoisessa ei tilastojen mukaan kärsitä sen enempää vaikeista kaamosoireista kuin vaikkapa pääkaupunkiseudulla.
Vähiten arkea haittaavista kaamosoireista ja talviväsymyksestä kärsivät alle 15-vuotiaat lapset ja nuoret. Myös sukupuolten välillä on eroja. Tarkkaa syytä siihen ei tiedetä.
Kun etelässä pohditaan koulun aloittamista aamulla myöhempään, ei kaamoksen pimeä ainakaan Kilpisjärven koulun arjessa ole ongelma. 15-vuotias Niklas Karlsen käy Kilpisjärven koulun yhdeksättä luokkaa. Hänen mielestään ihmisten kaamoskestävyys riippuu pitkälti asenteesta.
– Ei se kaamos tai pimeys haittaa harrastuksia tai mitään. Ihan kaikkea pääsee periaatteessa tekemään, kun laittaa vaan otsalampun päälle.
Pohjoisen lapset jaksavat kukkua myös kaamoksessa
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partosen mukaan yksi syy lasten ja nuorten kaamoskestävyyteen on ihmisen sisäinen kello, joka on yleensä joustavampi nuorena. Se tarkoittaa, että lapset kukkuvat ja nukkuvat helpommin riippumatta siitä, kuinka valoisaa tai pimeää ympärillä on.
Tuoreimpien tutkimusten mukaan kaamosoireilu johtunee juuri ihmisen valoherkkyydestä. Se taas on yksilöllistä ja ainakin osin geneettistä. Jos ihminen on herkempi valon vaikutuksille, hänen sisäinen kellonsa menee sekaisin ja alkaa jätättää, kun valo aamuisin vähenee.
Iän myötä ihmisen sisäinen kello alkaa jätättää entistä enemmän eli keho reagoi muutoksiin aiempaa herkemmin.
– Kun elimistö ikääntyy, kellertyvän linssin läpi verkkokalvolle pääsee eri tavalla valoa eri valon aallonpituuksilla, Partonen selittää.
Sen vuoksi kaamosaika voi rasittaa enemmän mitä vanhemmaksi tulee.
– Samasta syystä usein myös muihin päivärytmiä muuttaviin asioihin, kuten vuorotyöhön, aikaerorasitukseen tai kellojen siirtämiseen, sopeutuminen on iän myötä vaikeampaa.
Niihin liittyy myös enemmän terveysriskejä kuin nuorempana, esimerkiksi verenpaineen kohoamista.
Toisaalta kun ikää tulee tarpeeksi, ei yön ja päivän pituudella ole enää niin suurta väliä. Yli 65-vuotiailla sisäinen kello on jätättämisensä tehnyt, eikä kaamosoireilu tutkimusten mukaan enää kasva.
Kilpisjärven koululla kaamos ei juuri ongelmia tuota. Katso videolta Niklaksen ja Ennin vinkit kaamokseen.
Kaamosmasennus on yhtä yleistä Suomessa ja Espanjassa
Mutta miksi Kilpisjärvellä tai Nuorgamissa kaamos ei tunnu yhtään sen pahemmalta kuin Tikkurilassakaan?
Koska yksi syy ihmisen kaamoskestävyyteen on geeneissä, voi olla että pohjoiseen on sopeutunut yksinkertaisesti geeneiltään kaamoskestävämpiä ihmisiä, sanoo tutkimusprofessori Partonen.
Tieteellistä tutkimusta aiheesta ei silti ole.
– Kysymys voi olla myös siitä, että ihmiset ovat vuosien varrella sopeutuneet vuodenaikojen vaihteluun ja siihen, miten valoisaa tai hämärää ulkona on. Tarkempaa syytä tähän ei tiedetä.
Kilpisjärveläiset nuoret saattavat siis pärjätä paremmin kaamoksessa sekä geeniensä, sopeutumisensa sekä ikänsä takia.
Varsinaista kaamosmasennusta sairastaa Suomessa yksi tai kaksi henkilöä sadasta. Myöskään kaamosmasennus ei ole sen yleisempää pohjoisessa kuin etelässä.
– Kaamosmasentuneita saattaa olla ihan yhtä paljon asukaslukuun suhteutettuna Suomessa kuin esimerkiksi Espanjassa, Partonen sanoo.
