Joulun aikaan työtunteja on usein tarjolla normaalia enemmän. Myös pyhälisät lihottavat tilipussia. Raha ei kuitenkaan aina ole tärkein syy joulun työvuorojen tekoon.
Suomalaiset ovat joulunpyhät töissä kolmesta syystä: pakon edessä, rahan takia tai koska joulu ei ole heille merkittävä juhla.
On tehtäviä, joissa työvuoroon ei voi itse juurikaan vaikuttaa, mutta monella työpaikalla vuoroja pyritään jakamaan toiveiden mukaan. Vastaanottovirkailija Minna Karhu Sokos Hotel Lahden Seurahuoneelta viettää mielellään ainakin osan joulusta työpaikalla.
– Minulle joulu ei ole niin tärkeä, eli haluan suoda joulun ilon jollekin toiselle, hän perustelee työtoivettaan.
Jouluna työskentely on usein myös kannattavaa – arkipyhistä saa vähintään normaalin pyhäkorvauksen, joskus jopa erillisen lisäkorvauksen työehtosopimuksesta riippuen.
Myös osa-aikaiset työntekijät voivat hyötyä joulusta: esimerkiksi kaupat palkkaavat usein lisää työvoimaa joulukiireiden ajaksi, joten työtunteja on tarjolla normaalia enemmän.
Pyhien vuorolisät kelpaavat perheelliselle
Pelastustoimessa on käytössä kaksi erilaista palkkausmallia. Joillain pelastuslaitoksilla on käytössä kokonaispalkkaus, jolloin esimerkiksi sunnuntailta ei makseta erillisiä korvauksia, vaan tehtäväkohtaisen palkan päälle maksetaan tietyn korvausprosentin mukaan lisiä niin, että palkka on joka kuukausi sama.
Osalla korvaukset tulevat vuorojen mukaisesti. Näin on esimerkiksi Pohjanmaan pelastuslaitoksella.
Vaasan palohenkilöstön puheenjohtaja, pelastaja Hannes Karkaus kertoo, että heidän kokonaispalkastaan runsaat 40 prosenttia muodostuu pelkästään haittalisistä, eli esimerkiksi erilaisista vuorolisistä.
– Monella on talous tiukassa, kun eletään ruuhkavuosia ja on lainaa ja perhettä. Kyllä se palkassa näkyy, jos tällaisia pyhiä on poissa tai lomilla, Karkaus sanoo.
Pelastuslaitoksilla työntekijöitä on joulunakin oltava ainakin vähimmäisvahvuus. Karkaukselle joulun työvuoro osui tänä vuonna sen takia, että hän oli saanut valita paremman ajan kesälomalleen.
Pelastuslaitos pyörii vähimmäisvahvuudella
Helsingin pelastuslaitoksella Malmin pelastusasemalla työskentelevä palomies-ensihoitaja Amos Roselius on nykyään kokonaispalkan piirissä. Palkka pysyy siis samana siitä huolimatta, osuuko työvuoroksi jouluaatto vai tavallinen tiistai.
Roseliuksen tuntuma on, että silloin, kun voimassa vielä oli vuorolisiin perustuva palkkaus, työvoimaa saattoi joulunakin olla yli vähimmäisvahvuuden.
– Nyt mennään ihan minimillä. Ihmiset käyttävät lomia tai kertyneitä tuntivapaita mielellään esimerkiksi jouluaattona. Varmaan suurin osa on kuitenkin mieluummin kotona kuin työpaikalla silloin, Roselius sanoo.
Myös hätäkeskuksissa päivystetään kellon ympäri vuoden jokaisena päivänä. Työvuorot ovat usein jopa 12 tunnin mittaisia.
– Tänä vuonna kolmen viikon listaan osuu joulu, uusivuosi ja loppiainenkin melkein, joten jos työvuoro osuu jokaiselle pyhälle, niin tuottaahan se tietysti lisätuloa, sanoo hätäkeskuspäivystäjä Tove Shipley-Esselström Keravan hätäkeskuksesta.
Työkavereiden kanssa joulusaunaan
Vaikka työ on työtä myös jouluna, tunnelma on usein erilainen kuin tavallisena arkipäivänä. Ruokakaupoissa riittää kiirettä ja tungosta, mutta esimerkiksi hotellin vastaanotossa voi olla normaaliarkea enemmän aikaa asiakkaiden kanssa juttelemiseen.
Myös pelastuslaitoksilla hälytykset ja muut pakolliset tehtävät hoidetaan, mutta esimerkiksi isot harjoitukset jätetään mielellään toiseen päivään. Sen sijaan juhlapyhä pyritään huomioimaan kollegoiden kanssa nautitulla jouluaterialla, glögillä ja joulusaunalla.
Toisaalta jouluna myös elämän nurja puoli näkyy arkea selvemmin.
– Yksinäisyys korostuu joulunaikaan. Jokainen toivoo, että olisi läheisiä, joiden kanssa tällaista juhlapäivää voisi viettää. Jos näin ei ole, niin monella ei ole muuta numeroa kuin hätänumero, johon he voivat soittaa, kertoo hätäkeskuspäivystäjä Shipley-Esselström.
Tällaiset soittajat pyritään Shipley-Esselströmin mukaan ohjaamaan keskusteluapua antaviin puhelinnumeroihin.