Yhä useampi synnyttää muualla kuin oman alueen sairaalassa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan oman hyvinvointialueen ulkopuolella synnyttäneiden osuus on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.
Suhteessa eniten muualta tulevia synnyttäjiä on Kajaanissa, Kokkolassa ja Kotkassa.
Synnytyspaikan valinnassa painavat esimerkiksi kodinomaisuus, rauhallisuus ja sairaalan pieni koko.
Kun somerolaisen Elina Lemberg-Kärjen laskettu aika lähestyi, hän halusi Hämeenlinnaan synnyttämään, vaikka oletuksena oli Turku. Hämeenlinnassa oli syntynyt myös perheen ensimmäinen lapsi.
– Hämeenlinna tuntui tutulta ja helposti lähestyttävältä. En halunnut isoon sairaalaan. Oli sellainen pelko, että saan jonkin käytäväpaikan ja jään jonoon.
Lemberg-Kärjestä on tärkeää, että voi itse valita, missä synnyttää.
– Jo se valinnan tekeminen tuo varmuutta. Eivät kaikki välttämättä halua isoon yliopistosairaalaan.
Häntä huolestuttaa synnytysosastojen mahdollinen sulkeminen.
– Se kaventaa valinnanvaraa, ja matkatkin pitenevät. Sitä miettii, tuleeko enemmän matkasynnytyksiä.
Hämeenlinnasta haetaan kodinomaisuutta ja rauhaa
Kanta-Hämeen keskussairaalan synnytysosastolla Hämeenlinnassa synnytyspaikkashoppailu näkyy selvästi.
– Tämä on ollut nouseva trendi viimeiset pari vuotta. Selkeästi ihmiset etsivät hyviä synnytyskokemuksia, aikaa ja rauhaa, apulaisosastonhoitaja Veera Karhu kertoo.
Muualta Hämeenlinnaan tulee jo noin joka kymmenes synnyttäjä.
Monelle synnytyskokemus on yhä tärkeämpi. Synnyttäjä haluaa, että hänet kohdataan yksilönä.
Karhu kertoo, että perhehuoneita löytyy hyvin eikä ketään käännytetä pois. Sairaalaan saa myös rauhassa jäädä synnytyksen jälkeen.
– Perhe saa rauhassa ohjausta ja ehtii opetella elämään uudessa elämäntilanteessa. Uskon, että se kantaa vuosia eteenpäin.
Ilmiö näkyy maakuntien sairaaloissa
Synnytyspaikkashoppailu näkyy vahvasti maakuntien sairaaloissa. Listan kärjessä on Keski-Pohjanmaan keskussairaala Kokkolassa, jossa yli puolet synnyttäjistä tulee muualta.
Kokkolaan tulee synnyttäjiä etenkin Pohjanmaan Pietarsaaresta ja Pohjois-Pohjanmaan Kalajoelta.
Usein syynä on maantiede. Sekä Pietarsaaresta että Kalajoelta etäisyys Kokkolaan on alle puolet siitä, mitä se on omaan sairaalaan Vaasaan tai Ouluun.
– Minkäänlaista mainostamista emme harrasta, emme houkuttele tänne synnyttäjiä, emmekä kilpaile toisten sairaaloiden kanssa, ylilääkäri Charlotta Frostdahl kertoo.
Kajaanissa synnytysmäärät ovat kasvaneet reilusti viime vuosina. Syynä ovat juuri muualta tulleet. Heitä on lähes puolet noin 800 vauvaperheestä, jotka synnyttävät Kainuun keskussairaalassa.
Kajaaniin tullaan erityisesti Pohjois-Savosta, Pohjois-Pohjanmaalta ja Jokilaakson alueelta, mutta myös muualta Suomesta.
Kainuun hyvinvointialueen viestintäjohtaja Terho Pekkala kertoo, että taustalla on osaston hyvä maine.
Kajaanissa tilat ovat uudet ja kaikille synnyttäjille on tarjolla perhehuone, jossa puoliso voi yöpyä maksutta.
Kotkaan tullaan Itä-Uudeltamaalta, Mikkeliin pääkaupunkiseudulta
Moni synnyttäjä arvostaa pienimuotoisuutta, henkilökohtaisuutta, kodinomaisuutta. Näiden perässä suunnataan kauemmaskin.
Kotkassa muualta tulleita on noin neljäsosa. Kotkaan tullaan etenkin Itä-Uudeltamaalta.
Kun synnytykset Porvoossa loppuivat 2016, osa porvoolaisista suuntasi Kotkaan. Synnyttäjiä tulee myös Loviisasta, Lapinjärveltä ja Myrskylästä.
Palveluesimies Päivi Liesipuro arvioi, että syinä ovat sekä sijainti että hyvä hoito.
– Teemme myös moniammatillista yhteistyötä. Fysioterapeutit tulevat osastolle ohjaamaan kaikkia keisarileikkauksella synnyttäneitä äitejä ja tarjolla on maksuttomia imetyspoliklinikkakäyntejä.
Mikkelissä muualta tulleita on lähes viidennes. Valtaosa heistä tulee pääkaupunkiseudulta.
– Pienessä yksikössä hoito on potilaskeskeisempää, isommissa moni synnyttäjä voi kokea olevansa liukuhihnalla. Synnyttäjät haluavat myös synnytysrauhaa, naistentautien ja synnytysten ylilääkäri Susanna Broms kertoo.
Mikkelin keskussairaalan synnytysyksikön tulevaisuus oli jo hetken vaakalaudalla, mutta hyvinvointialueen mukaan näköpiirissä ei ole enää lakkautusuhkaa.
Hyvinkää ja Lohja houkuttelevat maineellaan, Lohjan kohtalo auki
HUSin alueeseen kuuluvat Lohjan ja Hyvinkään sairaalat houkuttelevat myös jonkin verran muualta tulleita.
Lohjalle tulee synnyttäjiä esimerkiksi Salosta, Somerolta ja muualta Uudeltamaalta.
Lohjan laatuluvut ovat HUSin parhaat ja sektioprosentti eli keisarinleikkauksella tehtyjen synnytysten osuus Suomen matalin.
– Ehkä osa suuntaa meille maineen takia. Osastomme on profiloitunut esimerkiksi ruotsin kielen taidolla, synnytyspelon asiantuntijana sekä vauvamyönteisyydellä. Mitään varsinaista markkinointia emme tällä hetkellä tee, ylilääkäri Susanna Naukkarinen kertoo.
Hyvinkäälle tullaan esimerkiksi Riihimäeltä, Lopelta, Hausjärveltä ja Keravalta. Viime vuosina myös pääkaupunkiseudulta tulleiden synnyttäjien määrä on kasvanut.
Osasyynä on se, että HUSin alueella synnytyssairaalan täyttyessä synnyttäjiä ohjataan yksiköihin, joissa on paremmin tilaa.
Tulevana kesänä Lohjan synnytysosasto on 12 viikkoa kiinni. Vuonna 2026 edessä voi olla osaston lopullinen sulkeminen. Siitä päättää HUS toukokuun alussa.
