tiistai, 5 marraskuun

Yle pyysi seitsemää kotipuutarhuria pitämään kirjaa itse kasvattamastaan ruuasta, ja Luonnonvarakeskus arvioi, millainen hiilijalanjälki sille muodostui.

Kotona tai mökillä saattaa olla parhaimmillaan mahdollista kasvattaa ruokaa niin, että sen hiilijalanjälki jää jopa pienemmäksi kuin kaupasta ostetulla.

Se kuitenkin edellyttää, että puutarhaharrastaja ei käytä liikaa lannoitteita, hanki usein uusia tarvikkeita, ajele paljon polttomoottoriautolla puutarhaharrastuksen takia tai valaise kasveja liikaa ainakaan uusiutumattomalla sähköllä. Mitä pienempi sato on, sitä helpommin yksikin edellä mainituista asioista nostaa itse kasvatetun ruuan hiilijalanjälkeä merkittävästi.

Tältä ainakin vaikuttaa Ylen ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) tekemän seurannan perusteella.

Seitsemän puutarhanhoitoa harrastavaa suomalaista seurasi Ylen pyynnöstä kasvukauden ajan saamaansa satoa ja sen eteen käyttämiään tuotantopanoksia ja -välineitä. Viljelmät olivat hyvin erilaisia ämpärissä kasvatetuista sienistä parvekeviljelmiin ja suuriin kasvimaihin ja -huoneisiin.

Tulos oli yllättävä

Seurantaan osallistuneista viljelijöistä monet onnistuivat tuottamaan ruokaa suhteellisen vähäpäästöisesti.

Yle ja Luke halusivat selvittää itse kasvatetun ruuan hiilijalanjälkeä, koska aiheesta on vain vähän tutkimuksia ja niiden mukaan itse kasvatetun ruuan hiilijalanjälki saattaisi pääsääntöisesti kohota jopa huomattavan suureksi verrattuna laajamittaiseen kaupalliseen ruuantuotantoon.

– Nyt näyttää tämän seurannan perusteella, että se ei välttämättä ole niin aina, sanoo Luken erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri.

Jutun lopussa olevasta kuvagalleriasta voit katsoa, millaiseksi minkäkin viljelmän hiilijalanjälki arvioitiin.

Katso alta, millaisia viljelmiä seurannassa oli mukana.

Jo led-lamppu muutti tilannetta

Seuranta osoitti myös, että pienet, yllättävätkin tekijät voivat nostaa itse kasvatetun ruuan hiilijalanjälkeä merkittävästi, kun kyseessä on pienen mittaluokan viljelmä.

Esimerkiksi yksi harrastaja käytti led-lamppua kasvien valaisemiseen. Jo tämä nosti hiilijalanjäljen melko suureksi, kun satoa tuli kilon verran eikä sähköä tuotettu uusiutuvilla energianlähteillä.

Helsinkiläisen Santtu Honkasen parvekeviljelmän hiilijalanjälkeä nostivat hänen pari vuotta sitten uutena ostamansa suuret parvekeruukut. Vaikka niille laskettiin vielä elinikää useita vuosia, niiden valmistamisen ympäristökuormitus nostaa hiilijalanjälkeä merkittävästi, koska satoa tuli aika vähän.

Alla kaksi seurantaan osallistunutta viljelijää kertoo, miltä seurannan tulokset kuulostavat.

Ylipäänsä kaikilla hankinnoilla voi olla iso vaikutus. Esimerkiksi kasvihuone ja muut rakennetut kasvatusalustat, multa tai jopa ruukut, työkalut ja välineet saattavat nostaa itse kasvatetun ruuan hiilijalanjälkeä merkittävästi.

– Niitä kannattaisikin käyttää mahdollisimman pitkään, mieluiten vuosikymmeniä, jotta niiden päästöt kohdentuisivat mahdollisimman monen vuoden sadolle, sanoo Katajajuuri.

Myös lannoitteet voivat kasvattaa hiilijalanjälkeä, vaikka olisivatkin luomua. Niiden valmistus aiheuttaa päästöjä, samoin lannoitteita käytettäessä osa typestä voi päätyä ilmakehään voimakkaana kasvihuonekaasuna typpioksiduulina.

Lannoitteet ja lisävalot toisaalta lisäävät kasvua, joten ongelmaksi ne muodostuvat vasta, kun niitä käytetään liikaa satoon nähden. Käytössä oleville materiaaleille kuten ruukuille on arvioitu käyttöikä, ja todellinen käyttöikä vaikuttaa myös hiilijalanjälkeen.

Koska seurantaan osallistuneiden harrastajien käyttämistä tarvikkeista ei ollut täysin tarkkoja tietoja, Luonnonvarakeskuksen laskelmat ovat suuntaa-antavia. Katajajuuren mukaan tieteelliseen tarkkuuteen pääseminen edellyttäisi huomattavasti yksityiskohtaisempia lähtötietoja.

– Nyt tehtyyn arviointiin liittyy paljon epävarmuuksia, hän alleviivaa.

Monia keinoja vaikuttaa

Laajamittainen kasvintuotanto pelloilla, avomaalla ja kasvihuoneessa on pitkälle optimoitua. Seurannassa mukana olleista pienimpään hiilijalanjälkeen satokiloa kohti pääsivät ne, joilla oli suurin sato, vaikka osa heistä kävi autolla hakemassa esimerkiksi multaa.

Jos haluaa kasvattaa omaa ruokaansa ja tehdä sen pienellä hiilijalanjäljellä, viesti on siis selvä: turhaa lannoittamista, valaisemista, hankintoja ja autoilua kannattaa välttää, koska ne kaikki nostavat hiilijalanjälkeä yllättävän herkästi.

Moni kotiviljelijä hyödynsi esimerkiksi ruohojätettä ja lantaa, sekä kierrätystuotteita kuten vanhoja pakkauksia ruukkuina. Katajajuuren mukaan tämä onkin suositeltavaa.

– Suosittelen tämän kokemuksen perusteella kotitarveviljelijöitä jatkamaan kokeilujaan ja tuotantoaan.

Katso alta kuvia seurantaan osallistuneiden kotipuutarhurien viljelmiltä. Kuvateksteissä on myös tietoa siitä, millainen hiilijalanjälki satokiloa kohti muodostui.

Jaa.
Exit mobile version