Hädän ja sodan varalta Lapissa pitää kunnostaa ja rakentaa infraa miljoonilla tai jopa miljardeilla euroilla. Ongelma on myös raideleveys: olemme 9 senttiä liian leveällä radalla.
Naton vaikutuksista Lappiin keskustellaan Tulevaisuustapahtuma Aurorassa, joka järjestetään Rovaniemellä 20.11.2024. Voit seurata tapahtuman keskusteluja Yle Areenassa ja Yle TV1:llä.
Lapin tiet, sillat ja rautatiet ovat joko huonossa kunnossa tai infraa puuttuu tärkeillä alueilla. Huoltovarmuuden kannalta huonot tiet ovat riski, koska ilman kulkureittejä ihmiset jäävät mahdollisen kriisin aikana ilman ruokaa, lääkkeitä, polttoainetta ja muita elintärkeitä tuontitavaroita.
Apulaiskomentaja, eversti Ari Mure Jääkäriprikaatista Sodankylästä toteaa, että maanteiden kunnostus kävisi nopeiten. Valtatie 21 Torniosta Kilpisjärvelle ja Norjaan pitäisi saada kuntoon.
– Muonion yläpuolella se on todella huonossa kunnossa. Siellä on paljon rekkoja ojassa tien mutkaisuuden, kapeuden ja huonokuntoisuuden takia.
Puolustusvoimat tarvitsisi myös uusia itä–länsi -suuntaisia teitä, koska sotilaallista apua eli joukkoja ja aseita pitää saada lännestä itään hädän hetkellä.
Hänen mukaansa tukkirekan mentävät kaksisuuntaiset tiet riittävät.
– Meillä on raskaimmillaan yli 50 tonnia painava taistelupanssarivaunu lavetin päällä, Mure sanoo.
Ratayhteys halutaan Norjaan
Ongelma on Suomen raideleveys, 1 524 millimetriä. Ruotsissa ja Länsi-Euroopassa raideleveys on 8,9 senttiä kapeampi, 1 435 milliä.
Junat eivät pääse Ruotsista eli lännestä Suomeen ilman vaihto-operaatioita ja lastin purkuja ja lastaamisia uudelleen. Ainoaan maarajan ylittävään rautatieyhteyteen Torniossa ja Haaparannalla voi tulla mahdollisen kriisin aikana pullonkaula.
Mureen mukaan läntinen raideleveys pitäisi saada Suomeen. Eikä vain länsirajalle, vaan myös syvemmälle Suomeen, ainakin huollon solmukohtiin.
Myös aivan uusia raideosuuksia pitäisi rakentaa.
Puolustusvoimien tarpeita palvelisi parhaiten rautatie Sodankylän ja Kittilän kautta Kolariin ja lopulta Narvikin satamaan. Uusi rata muodostaisi Lappiin silmukan, eikä Sodankylä olisi umpikujan päässä.
Droonitkin tarvitsevat teitä
Nykysodankäynnissä uudet laitteet, kuten ilmassa kulkevat droonit, eivät vähennä teiden tarvetta.
– Jollakin droonien kuljettajatkin pitää tuoda paikalle. Vaikka sotia käytäisiinkin robottien avulla, välineitä pitää liikuttaa paikasta toiseen.
Yhteiskäyttö on avainsana: myös asukkaiden, matkailijoiden ja teollisuuden tarpeet on otettava huomioon. Se auttaa tie- ja rautatiehankkeiden toteuttamisessa, jos väylät palvelisivat useita eri käyttäjiä.
– Siellä kulkee myös ruokaa, elintarvikkeita ja polttoainetta. Kaikkea, mikä on tavallisen kansalaisen eloonjäämisen ja hyvinvoinnin kannalta tärkeää, Jääkäriprikaatin apulaiskomentaja Ari Mure sanoo.
Kuuntele Yle Areenassa, kuinka Jääkäriprikaatin apulaiskomentaja Ari Mure Sodankylästä kertoo tarkemmin:
Kuka maksaa hankkeet?
Lapin infrahankkeet veisivät miljoonia ja ehkä miljardeja euroja. Suomen rataverkolla oli korjausvelkaa 1,28 miljardin edestä vuonna 2022, kertoo selvitys.
Rahaa jättihankkeisiin pitäisi saada omasta eli suomalaisten pussista ja myös EU-ohjelmien kautta, sanoo vt. maakuntajohtaja Hannu Takkula Lapin liitosta.
Voisiko uusi Naton jäsenmaa Suomi saada rahaa Natolta näihin hankkeisiin? Kenties, mutta nekin rahat tulevat aina jäsenvaltioilta. Rahan jako riippuu siitä, mikä Natossa koetaan tärkeäksi.
– Ilman Lappia Suomi on saari. On erittäin tärkeää myös huolehtia siitä, että meillä on yhteys täältä Narvikiin, eikä vain niin, että olemme pelkästään Itämeren kautta yhteydessä maailmaan, Takkula sanoo.