Puolustusministeri Häkkäsen (kok.) mukaan päätös maavoimien esikunnasta tehdään pian. Hän painottaa, että FLF-esikunnan osalta Suomi johtaa puolustusta, vaikka Ruotsi on kehysvaltio.
Yle kertoi keskiviikkona, että päätökset Suomeen tulevista Nato-esikunnista ovat jo pitkällä.
Naton Pohjois-Euroopan maavoimien esikuntaa ollaan sijoittamassa Mikkeliin ja toinen esikunta olisi Suomeen tulevien Nato-maiden FLF-joukoille (forward land forces) ja se olisi tulossa joko Rovaniemelle tai Sodankylään.
Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Matti Pesun mukaan kahden esikunnan saaminen Suomeen kertoo paljon Suomen painoarvosta ja on ehdottomasti onnistumisia tuoreelle Naton jäsenvaltiolle.
– Ne asiat, mitä Suomi nyt saa nopealla aikataululla, on monella muulla vastaavan etulinjan maalla kestänyt jopa vuosikymmeniä saavuttaa.
Myös maailmantilanne ja strateginen sijainti vaikuttaa
Pesun mukaan kyse ei kuitenkaan ole välttämättä pelkästään Suomen diplomaattisesta taituruudesta ja hyvyydestä, vaan asiaan vaikuttaa myös maailmantilanne.
– Turvallisuustilanne on erilainen ja Nato varautuu nyt ihan toisella tavalla Venäjän uhkaan. Mutta Suomen osaamisella ja kyvyillä, sekä maantieteellisellä sijainnilla on merkitystä.
– Suomi ja Ruotsi ovat tuoneet valtavasti puolustettavaa maa-aluetta Naton piiriin, mikä heijastuu nyt esikuntarakenteessa ja niitä ripotellaan eri puolille Pohjois-Eurooppaa.
Lisäksi Suomen myötä Naton vastuulle on tullut yli 1 300 kilometriä Venäjän rajaa ja Suomi on lähellä Venäjän strategisesti tärkeitä alueita, kuten Pietaria, Kuolan niemimaata sekä Pohjois-Atlantin merireittejä.
– Nato katsoo tällä hetkellä Suomea Pohjois-Atlantin alueellisena tai territoriaalisena jatkeena. Tästä kertoo se, että Suomi on asemoitumassa Norfolkissa olevaan johtoportaaseen ja on siten ehkä osa Naton pohjoista alueellista suunnitelmaa.
Suomella osaamista suurten maavoimajoukkojen johtamisesta
Pesun mukaan maavoimien esikunta on päätymässä Suomeen, koska täällä on huomattavan paljon osaamista suurten maavoimajoukkojen johtamisesta.
Suomeen tulevien esikuntien välillä on suuren mittakaavaeron lisäksi ero myös siinä, keskittyvätkö ne sodanajan vai rauhanajan toimintaan.
Pesun mukaan FLF-esikunnan, eli eteen työnnetyn läsnäolon esikunnan osalta puhutaan rauhanajan toiminnasta ja pienempien joukkokokonaisuuksien hallinnasta. Mahdollisesti Mikkeliin tulevan maavoimien esikunnan osalta puhutaan huomattavasti isompien sotilaskokonaisuuksien ja armeijakuntien johtamisesta.
– Puhutaan kymmenistä tuhansista sotilaista ja se on sodanajan toimintaan liittyvää, ja Naton alueellisten suunnitelmien toimeenpanoa ja suunnittelua, Pesu kertoo.
Pesun mukaan Nato operoi konsensusperiaatteella, mikä tarkoittaa että liittolaisten kanssa on pyrittävä yksimielisyyteen. Pesun mukaan sijainti Suomen sisällä ei kuitenkaan luultavasti ole liittolaisten silmissä tärkeimpiä kysymyksiä.
– Mikkelissä on maavoimien esikunta ja tämä varmasti vaikuttaa päätökseen Suomen omalta kannalta.
Suomeen tulevien FLF-joukkojen osalta on spekuloitu, että painotus tulee olemaan pohjoinen. Se kuulostaa Pesun mielestä loogiselta, sillä Ruotsi kertoi maanantaina ryhtyvänsä kehysvaltioksi eli ottavansa vastuun joukkojen koordinoinnista.
– Suomen ja Ruotsin maavoimat ovat tehneet valmiiksi todella paljon yhteistyötä ja myös norjalaiset ovat olleet tässä mukana.
Siten Pesun mukaan yksinkertaistettuna voi sanoa, että niihin asioihin, joita on tehty jo pidempään, lyödään vain Nato-leima ja pystytään etenemään nopeasti.
Häkkänen: Vaikka Ruotsi on kehysvaltio, Suomi johtaa puolustusta
Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan puolustushallinnossa selvitykset ovat loppusuoralla varsinaisen maavoimien johtoportaan osalta.
– Puolustusministeriössä tehdään päätös ihan lähiaikoina tästä asiasta ja sen jälkeen tullaan julki.
FLF-esikunnan osalta suunnittelu kestää Häkkäsen mukaan pidempään ja vielä ei ole tehty päätöksiä sen sijainnista eikä muustakaan. Häkkänen kertoo, että tärkein tehtävä on ollut saada esikuntarakenteet Suomeen ja nyt toimeenpanossa sijaintipaikat ovat toissijaisia kysymyksiä.
Häkkänen kertoo, että aiemmin julkistettu Ruotsin kehysvaltiorooli kuuluu malliin, että kaikissa FLF-maissa pitää olla hallinnollinen ja suunnittelullinen kehysvaltio. Häkkänen muistuttaa, että vaikka Ruotsi on Suomeen tulevan Naton FLF-esikunnan kehysvaltio, Suomi johtaa puolustusta.
– Ja FLF:n varsinaista neuvotteluprosessia, miten muita maita neuvotellaan tähän mukaan, johtaa Suomen puolustusministeriö, Häkkänen lisää.
