BRYSSEL Kun Jens Stoltenbergille tarjottiin Naton pääsihteerin tehtävää kymmenen vuotta sitten, hän kysyi neuvoa isältään.
– Natossa ei tapahdu juuri mitään, aiemmin puolustus- ja ulkoministerinä Nato-kokouksiin osallistunut Thorvald Stoltenberg sanoi, eikä suositellut Nato-uraa pojalleen.
– Sillä kertaa en kuunnellut isääni ja päädyin Natoon. Ei ole ollut hiljaista, paljon on tapahtunut hyvässä ja pahassa, Jens Stoltenberg sanoo.
Stoltenberg on päättämässä kauttaan. Hollannin pitkäaikainen pääministeri Mark Rutte aloittaa tehtävässä lokakuun alussa.
– On ollut etuoikeus palvella kymmenen vuotta maailman tärkeimmän liittouman johdossa.
Suomi saa Naton joukkoja ja esikunnan
Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sota ovat leimanneet Naton viime vuosia. Sodan takia Suomi päätyi pikavauhtia Naton jäseneksi.
Stoltenberg on moneen kertaan ylistänyt Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiä.
Suomi on myös tuoreena Nato-jäsenenä kovassa kiidossa. Pohjois-Euroopan maavoimajoukkojen esikunta on tulossa Suomeen. Lisäksi on tehty päätöksiä rauhanajan Nato-joukkojen saamisesta etulinjaan.
Stoltenberg korostaa, että Nato-joukot lisäävät pelotetta Venäjän suuntaan.
Vaikka Suomella on vahva puolustus ja hyvin koulutetut joukot itsellään, Nato-joukot vahvistavat luottamusta puolustuskykyyn, Stoltenberg sanoo.
– Kun Naton läsnäolo Suomessa lisääntyy, poistamme epäilyt ja väärintulkinnat, joita Moskovassa on Naton valmiudesta puolustaa kaikkia liittolaisia mukaan lukien Suomea.
Putin pitää saada muuttamaan laskelmiaan
Stoltenberg korostaa, että Naton jäsenmaat ovat tukeneet massiivisesti Ukrainaa.
– 99 prosenttia Ukrainan sotilaallisesta tuesta tulee liittolaisilta.
Halukkuus tukea Ukrainaa on kuitenkin laantumassa. Esimerkiksi Saksan hallituksessa on ollut haluja vähentää maan omaa tukea Ukrainalle. Tuen toivotaan pohjautuvan entistä enemmän Venäjän jäädytettyjen tuottojen käyttöön.
Monissa muissakin maissa on väsymystä Ukrainan tukemiseen. Ympäri Eurooppaa ääneen nousee äärioikeistolaisia puolueita, joista osa haluaa kaveerata Venäjän kanssa.
Stoltenberg sanoo, että 32 demokratian joukossa on erilaisia äänenpainoja, mutta Ukrainan tukeminen on kuitenkin jatkunut ja jopa lisääntynyt. Yhdysvallat, Saksa ja Suomikin ovat ilmoittaneet uudesta tuesta.
– Olimme huolissamme, kun Italiaan tuli uusi hallitus pari vuotta sitten, mutta Italia päätti jatkaa ja lisätäkin tukeaan. Sama tapahtui Hollannissa vaalien jälkeen.
Italiassa valtaan tuli Georgia Melonin johtama laitaoikeistolainen Italian Veljet -puolue, ja Hollannin vaalit voitti äärioikeistolainen Gert Wilders Vapauspuolueineen. Vaalikampanjassa Wilders uhkasi lopettaa Hollannin aseavun Ukrainalle, mutta tuki on jatkunut.
Stoltenberg on varma siitä, että liittolaiset jatkavat Ukrainan tukemista.
– Meidän pitää oman turvallisuutemme takaamiseksi varmistaa, ettei presidentti Putin voita Ukrainassa. Putinin voitto olisi tragedia ukrainalaisille, mutta vaarallista myös muille Euroopan maille.
Tappio olisi viesti Putinille ja muille autoritäärisille johtajille olisi, että käyttämällä sotilaallista voimaa he saavat haluamansa.
Putinille on Stoltenbergin mukaan osoitettava, että sodan jatkaminen tulee kalliiksi.
– Meidän on vakuutettava presidentti Putin siitä, että hän ei voi voittaa taistelukentillä. En usko, että saamme hänet muuttamaan mieltään, mutta voimme saada hänet muuttamaan laskelmiaan.
Ukrainan piti hävitä sota viikoissa
Ukraina on saanut tukea Natolta noin 40 miljardia euroa vuodessa. Sen turvin Ukraina on pystynyt puolustamaan itseään, mutta voittoon asti tuki ei ole kantanut.
Stoltenbergin mukaan tukea pitäisi antaa enemmän ja sen pitäisi olla ennustettavampaa.
Ukraina on moittinut, että sovittua tukea jää saapumatta tai sen tulo kestää kauan.
Natomaiden tuella on kuitenkin ollut Stoltenbergin mukaan ratkaiseva merkitys.
– Kun laajamittainen sota alkoi 2022, useimmat asiantuntijat uskoivat, että Venäjä valtaisi Kiovan muutamassa päivässä ja Ukrainan viikoissa. Niin ei käynyt.
Ukrainalaiset ovat kyenneet vapauttamaan 50 prosenttia alueista, joita Venäjä kontrolloi sodan alussa. He avasivat käytävän Mustallemerelle viljakuljetuksia ja muita tuotteita varten. He aiheuttavat merkittäviä tuhoja Venäjän sotavoimille, pääsihteeri luettelee.
Stoltenberg kannattaa aseiden käytön sallimista
Länsimaista etenkin Yhdysvallat rajoittaa yhä Ukrainaan antamiensa pitkän kantaman ohjusten käyttöä Venäjällä olevia sotilaskohteita vastaan. Pelkona, että maa joutuisi sodan osapuoleksi.
– Olen tyytyväinen siihen, että liittolaiset ovat vähentäneet tai ovat vähentämässä rajoituksia, koska Ukraina tarvitsee aseita vastahyökkäyksiin, Stoltenberg sanoo.
Hän korostaa, että kansainvälisen lain mukaan Ukrainalla on oikeus puolustaa itseään.
– Meillä on oikeus tukea heitä tulematta osalliseksi konfliktissa. Itsensä puolustamisen oikeus sisältää myös oikeuden iskeä sotilaskohteisiin aggressiivisella maaperällä, Venäjällä.
