Natossa on käynnistynyt keskustelu, mitä puolustusbudjetteihin pitäisi laskea mukaan. Suomi ei laske mukaan asevelvollisuusarmeijaansa.
Natossa on käynnistynyt toden teolla keskustelu, kuinka paljon puolustukseen pitää jatkossa käyttää rahaa. Samalla eri maista esitetään näkemyksiä, mitä puolustusmenoihin pitäisi laskea mukaan.
Pääsihteeri Mark Rutte käytti tänään tiedotustilaisuudessaan yhtenä esimerkkinä puolustusbudjetin korottajista Suomea.
Suomen hallitus ilmoitti eilen, että Suomi nostaa puolustusmenonsa kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Rutte käytti kuitenkin toisenlaista lukua.
– Jos mukaan haarukoidaan asevelvollisuuden kustannukset Suomessa, se nostaa budjetin 3,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä.
Hän pitää tätä tuntuvana lisäyksenä, joita tulee nyt eri puolilta Natoa.
Suomalaislähteet: Emme ole laskeneet
Rutten laskelma on yllättävä, sillä Suomi ei Ylen tietojen mukaan itse ole vaatimassa asevelvollisuusarmeijan kuluja mukaan.
Suomalaiset virkamieslähteet sanovat, että Suomi ei ole tehnyt tällaista laskelmaa, eikä sellaisen tekeminen olisi järkevää tai hyödyllistä. Sen arvellaan kuitenkin olevan oikeaa suuruusluokkaa.
Ylen tietojen mukaan Suomesta on kuitenkin pidetty tiivistä yhteyttä Natoon, puolustusbudjetista ja ”faktoista” jotka liittyvät Suomen puolustukseen
Etla on laskenut, että kustannukset olisivat noin 0,4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Luku on vaihtoehtoiskustannus sille, että henkilöt eivät ole töissä tai opiskelemassa vaan käyvät armeijan. Nämä kulut eivät näy puolustusvoimien budjetissa.
Yle ei vielä keskiviikkoiltana saanut Natolta vastausta, mihin Naton luvut perustuvat.
Kopra: Asevelvollisuuden mukaan laskemien olisi itsensä pettämistä
Suomessa puolueet ovat erimielisiä siitä, pitäisikö Suomen yrittää saada aselvelvollisuuden kulut sisällytettyä puolustusmenolaskelmaan.
Kokoomuksen mielestä ei, muiden hallituspuolueiden mielestä kyllä.
– Suomen asevelvollisuuden vaihtoehtoiskustannusten huomioiminen ei paranna yhtään Suomen puolustuskykyä, sanoo puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.)
Kopran mielestä uudella laskutavalla Suomi vain pettäisi itseään.
Kokoomuksen Kopran mielestä budjettien laskemisella ei pidä alkaa kikkailla.
Natossa keskustelu on kuitenkin Nato-virkamiesten ja diplomaattilähteiden mukaan alkanut. Esimeriksi Espanja on toivonut sotilaallisen liikkuvuuden kustannuksia mukaan laskettavaksi.
Jo nyt eri maat laskevat budjetteihin eri asioita, ja myös tästä puhutaan.
Numeroa ei vielä ole
Nato kirittää jäsenmaita nostamaan puolustusbudjettejaan, jotta Euroopan puolustus vahvistuu eikä Yhdysvaltojen tarvitse kantaa siitä niin paljon vastuuta kuin tähän asti.
Toistaiseksi ainoa julkisuudessa ollu tavoiteluku on Yhdysvaltain ilmoittama vaatimus viisi prosenttia, joka ei kuitenkaan koskisi Yhdysvaltoja.
Nykyinen tavoite on kaksi prosenttia.
Esimerkiksi Britannia ja Ruotsi sekä matalamman budjetin maista Espanja ja Italia ovat ilmoittaneet korottavansa budjettejaan.
Suomen puolustusbudjetti on nykyisellään Nato-maiden hyvää keskitasoa, viime vuonna se oli noin 2,4 prosenttia bruttokansantuotteesta.
