Suomi harjoittelee ensimmäistä kertaa ydinaseen käyttöä huomenna alkavassa Naton sotaharjoituksessa.
Harjoituksessa on mukana koneita kahdeksasta lentotukikohdasta, mutta Nato ei kerro tarkemmin, mistä maista osallistujat tulevat.
Suomessakaan harjoitukseen lähtemisestä ei ole laajemmin tiedotettu. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kuitenkin vahvisti Ylen pääministerin haastattelutunnilla viime kuussa, että Suomi on harjoituksessa mukana.
Hän ei tarkentanut, millä tavalla harjoitukseen käytännössä osallistutaan.
Naton mukaan kaksiviikkoiseen Steadfast Noon -nimiseen harjoitukseen osallistuu kymmeniä lentokoneita. Harjoitus järjestetään pääosin Pohjanmeren alueella ja ainakin Tanskan ja Britannian ilmatilassa.
Ilmailuverkkosivusto Key Aeron tietojen mukaan harjoituksessa on mukana suomalaisia Hornet-hävittäjiä.
Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Iro Särkkä pitää epävirallista tietoa uskottavana.
Mutta jo harjoitukseen osallistuminen on hänen mukaansa Suomelta selkeä viesti siitä, että olemme valmiita ottamaan aktiivisen roolin Naton ydinasepolitiikassa.
Harjoitukseen osallistuminen on valinta.
– Suomi on nyt signaloinut, että se on valmis ottamaan isomman roolin ja mahdollisesti myös valmis kehittämään rooliaan Naton ydinasepolitiikassa.
Naton 32 jäsenmaasta on mukana tänä vuonna Key Aeron mukaan vain kolmetoista maata. Esimerkiksi Norja ja Ruotsi eivät ole kertoneet osallistuvansa harjoitukseen.
Sen sijaan Tanska vahvistaa rooliaan avaamalla ilmatilansa harjoituksen käyttöön. Aiemmin Tanska on osallistunut harjoitukseen vain muiden maiden alueella.
Edelliseen, viime vuoden lokakuussa pidettyyn ydinaseharjoitukseen Suomi ei osallistunut, vaikka jäsenyys oli vahvistunut jo huhtikuussa.
Särkän mukaan kyse ei ollut poliittisesta linjauksesta olla osallistumatta, vaan siitä, että pitkän valmistautumisajan takia osallistumien ei ollut edes mahdollista.
Suomen uudet hävittäjät voisivat kuljettaa ydinasetta
Steadfast Noon -harjoituksessa on Naton mukaan hävittäjiä, jotka voivat kuljettaa ydinasetta eli ydinkärjellä varustettuja ohjuksia. Harjoituksessa käytetään kuitenkin vain harjoitusydinkärkiä.
Mukana on myös pommikoneita, jotka voivat kuljettaa raskaampia B-16-ydinpommeja. Lisäksi harjoitukseen osallistuu tankkauskoneita ja elektronisen sodankäynnin koneita.
Harjoituksessa on monenlaisia tehtäviä. Särkkä arvioi, että Suomen roolina voisivat olla tukitoimet, jotka eivät suoraan liity ydinaseen käsittelyyn.
– Uskoisin, että Suomen roolina tulevat olemaan konventionaaliset tukitoimet. Suomen F-18-hävittäjät [Hornetit] voivat esimerkiksi saattaa koneita, joiden tehtävä on kantaa ydinaseita. Se voisi olla myös esimerkiksi tiedustelutoimintaan liittyvää tukea, elektronisen sodankäynnin tukea, huollon ja logistiikan tukea.
Harjoitukseen osallistuvat maat voivat itse päättää millaiseen rooliin lähtevät, tai lähtevätkö harjoitukseen lainkaan.
Naton vuosittain toistuvassa ydinaseharjoituksessa on tänä vuonna uutta, Suomen osallistumisen lisäksi, se että hollantilaiset F-35-hävittäjät on hyväksytty ensimmäistä kertaa ydinaseen kuljettamiseen.
Myös Suomen tulevien F-35-hävittäjien on teknisesti mahdollista kantaa ydinasetta. Tähän tarvittaisiin kuitenkin koneiden erityinen sertifiointi ja Suomen poliittinen päätös.
– Periaatteessa sertifiointi olisi mahdollista, kun Suomi on saanut F-35-hävittäjät. Mutta se vaatisi Suomen poliittisen päätöksen, joka riippuu myös siitä, mikä on Natossa tahtotila, Särkkä sanoo.
Ydinaseharjoituksiin osallistuminen on Särkän tulkinnan mukaan ”keskitason valinta” ja riittävä osoitus siitä, että Suomi on sitoutunut Naton ydinasepelotteen kehittämiseen.
Euroopassa ”vain” sata USA:n ydinasetta
Ydinaseharjoituksesta kertominen julkisuuteen on osa puolustuspolitiikkaa.
Nato on viime vuosina lisännyt hieman tiedottamistaan ydinaseharjoituksistaan, mutta niukkasanaista viestintä on edelleen.
Pääsihteeri Mark Rutte muistuttaa ydinasepelotteen olevan Naton kulmakivi.
– Steadfast Noon on liittokunnalle tärkeä harjoitus ja lähettää selkeän viestin vastapuolelle siitä, että Nato suojaa ja puolustaa kaikkia liittolaisiaan, Rutte sanoo tiedotteessaan.
Iro Särkän mukaan harjoituksesta kertomalla Nato lähettää sen viestin, että vuosittaisen harjoituksen ajankohta ei liity mihinkään yksittäiseen maailmanpoliittiseen tapahtumaan.
Euroopassa olevat ydinaseet ovat suurelta osin 1950-luvulta lähtien tänne tuotuja Yhdysvaltojen aseita, joita on huollettu ja päivitetty.
Yhdysvalloilla arvioidaan olevan Euroopassa nyt kuudessa eri kohteessa noin sata ydinasetta. Ne ovat pääosin B61-pommeja, jotka voidaan pudottaa hävittäjästä tai pommikoneesta.
Ydinaseiden määrä on vähentynyt rajusti. Vielä 1970-luvulla Yhdysvalloilla oli Euroopassa noin 7 300 ydinkärkeä.
Yhdysvaltojen ydinaseet Euroopassa ovat maissa, joilla ei ole omaa ydinasetta: Turkissa, Italiassa, Saksassa, Belgiassa ja Hollannissa.
