Opetushallituksen ja Suomen lukiolaisten liiton mukaan lukiolaisten on toisinaan järkevää käyttää opiskeluun pidempi aika kuin kolme vuotta.
Hannele Amonoo,
Merja Siirilä,
Raila Paavola
Nuoret opiskelevat lukiossa nykyään aiempaa pidempään.
Syksyn lukiolaisbarometrista selviää, että noin 25 prosenttia lukiolaisista aikoo käyttää opiskeluun enemmän kuin kolme vuotta.
Kokkolan suomalaisesta lukiosta valmistuva Tuuli Hollström päätti lukion ensimmäisen vuoden lopulla pidentää opintonsa kolmeen ja puoleen vuoteen.
Ratkaisu mahdollisti myös sen, että Hollström voi jakaa ylioppilaskirjoitukset useammalle kerralle, mikä vähensi muun muassa stressiä. Tärkein syy opintojen pidentämiselle oli jalkapallon harrastaminen.
Hollströmin päätös sai positiivista palautetta niin kotona kuin kaveripiirissäkin.
– Moni kaveri on tehnyt saman, joten en valmistu yksin.
”Neljä vuotta on oikein mainio vaihtoehto”
August Kiattrakoolchai, Suomen lukiolaisten liitto
Hollström on myös tehnyt opintojensa ohella töitä pikaruokaketjussa ja tällä hetkellä grillillä.
– Työ on tuonut rahaa ja kokemusta, mikä varmasti hyödyttää myös tulevaisuudessa, hän sanoo.
Syitä opiskeluajan pidentämiseen ovatkin usein esimerkiksi aikaa vievä urheiluharrastus tai työnteko.
Nyt Hollström suuntaa katseensa tulevaisuuteen. Hän aikoo keväällä korottaa ylioppilastutkintonsa arvosanoja ja valmistautua pääsykokeisiin.
Moni haluaa keventää opintojaan
Suomen lukiolaisten liitto pitää hyvänä sitä, että lukiolaiset käyttävät opintoihinsa aikaa.
– Kannustamme käymään lukion omassa tahdissaan, jos vaikka oma elämä, harrastukset ja vapaa-aika sitä vaatii. Neljä vuotta on oikein mainio vaihtoehto, sanoo liiton puheenjohtaja August Kiattrakoolchai.
Hänen mukaansa moni opiskelija haluaa keventää opintojaan tai ottaa sellaisia vapaaehtoisia opintoja, joita on tarjolla vain tiettyyn aikaan.
Opetushallituksen mukaan vuonna 2015 noin 15 prosenttia lukiolaisista suoritti opinnot neljässä vuodessa kolmen vuoden sijaan. Sen jälkeen osuus on noussut lähemmäs kahtakymmentä prosenttia.
Todistuksella korkeakouluun
Opetushallituksen opetusneuvos Petri Lehikoisen mukaan opintojen pidentämistä selittää osaltaan korkeakoulujen valintakokeiden muutos vuonna 2020.
Vähintään puolet opiskelijoista valitaan ylioppilastodistuksen arvosanojen perusteella. Se on saattanut ajaa nuoria tavoittelemaan parempia arvosanoja ja siksi jatkamaan opintoja pidempään.
Myös koronavuodet 2020–2021 vaikuttivat.
– Monet halusivat etäopintojen jälkeen enemmän lähiopintoja, ja sen myötä opiskeluaika piteni, Lehikoinen sanoo.
Opiskelun pidentäminen ei ole aina omasta tahdosta kiinni, muistuttaa Vaasan lyseon lukion rehtori Jaakko Perttu.
– Korona vaikutti laajasti nuorten hyvinvointiin. Mielenterveyshaasteet ja ahdistus ovat heijastuneet oppimiseen ja koulunkäyntiin, mikä on johtanut opintojen venymiseen.
Lukiolaisbarometrin mukaan reilu viidennes lukiolaisista pitää opiskelua henkisesti raskaana.
Lähes puolet vastanneista on harkinnut opiskelujen keskeyttämistä opintojen edellyttämän työmäärän vuoksi.
Pohjalaislukiossa tasaista kasvua
Myös pohjalaismaakuntien lukioissa on huomattu lukioajan pidentyneen parin, kolmen vuoden aikana.
Kokkolan ammatti- ja aikuislukiosta ja Kokkolan suomalaisesta lukiosta valmistuu tänä syksynä tuplasti ylioppilaita viime syksyyn verrattuna, yli 20, ja Nurmon lukiosta ylioppilaita valmistui kymmenen. Nurmossa valmistujien määrä on yleensä syksyisin 5–10 ylioppilasta.
Vaasan lyseossakin syksyn ylioppilaiden määrä on kasvanut viime vuosina.
Pohjalaislukioiden rehtorit arvelevat, että opiskeluaika on pidentynyt, sillä opiskelijat tavoittelevat korkeampia arvosanoja päästäkseen haluamaansa korkeakouluun.
